Joka viides lonkkamurtuman saanut kuolee vuoden sisällä tapaturmasta – Sairaanhoitopiirien välillä isoja eroja

Jaa kaverilleTilaa Seura
Lonkka
© iStock
Lonkkamurtuma myös lisää minkä tahansa uuden murtuman saamisen riskin 2-3 kertaiseksi.

Joka viides lonkkamurtuman saanut suomalainen kuolee, kerrotaan Luustoliiton helmikuun alkupuolella julkaisemassa tiedotteessa. Murtumia leikataan noin 6 000 vuodessa. Potilaiden keski-ikä on 79-vuotta ja 20 prosenttia murtumista tapahtuu tehostetussa palveluasumisessa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa.

Ikä, muut sairaudet ja toimintakyky ratkaisee

Kuolleisuus on kytköksissä murtuman saaneen ikään, muihin sairauksiin, toimintakykyyn ja hoidon järjestelyihin. Esimerkiksi alle 60-vuotiaiden naisten ensimmäisen vuoden kuolleisuus on keskimäärin 10 prosenttia, 85-89-vuotiaiden noin 20 prosenttia ja 90-95-vuotiaiden 32 prosenttia.

Uuden murtuman riskiä voidaan pienentää puuttumalla kaatumisriskiä suurentaviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.

”Ennustetta voidaan parantaa huolehtimalla riittävän pitkäkestoisesta, laaja-alaisesta ja moniammatillisesta kuntoutuksesta sekä huolehtimalla ravitsemustilan korjauksesta, valitsemalla oikea leikkausmenetelmä ja kivun hoito, järjestämällä leikkaus viiveettä vuorokauden kuluessa, mobilisoimalla potilas heti leikkauksen jälkeisenä päivänä, arvioimalla kaatumisriskiä ja käyttämällä kalsium- ja D-vitamiinilisää ja osteoporoosin lääkitystä estämään uusia murtumia”, listaa Luustoliiton puheenjohtaja Tiina Huusko.

Noin 5 prosenttia aikaisemmin kotihoidossa olleista päätyy lonkkamurtuman jälkeen pitkäaikaiseen hoitoon. Muistisairailla laitoshoidon riski on moninkertainen.

Muut pitkäaikaissairaudet ja avun tarve liikkuessa ennen murtumaa altistavat myös tuetumpaan asumiseen päätymiselle.

Lonkkamurtumat tulevat kalliiksi, mutta kuluja voidaan karsia 

Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa noin 31 000 euroa ensimmäisen vuoden aikana. Mikäli potilas jää murtuman jälkeen pysyvästi pitkäaikaishoitoon, ovat kustannukset huomattavasti suuremmat.

Hoito on kallista, koska se vaatii monenlaista geriatrista, ortopedista, anestesiologista sekä hoidollista osaamista ja sujuvaa yhteistyötä ammattilaisten ja läheisten kesken.

”Lisäksi potilaat ovat usein monisairaita ja hauraita”, Huusko huomauttaa.

Sairaanhoitopiirien välillä on eroja

Sairaanhoitopiirien välillä on merkittäviä eroja hoitokokonaisuuden kestossa, jotka vaihtelevat keskimäärin 21–41 vuorokauteen ja kustannuksissa, jotka vaihtelevat 27 000-34 800 euron välillä.

Myös ensimmäisen kuukauden kuolleisuudessa ja kotiin palanneiden osuudessa on suuria eroja. Hyvällä, osaavalla hoidolla ja intensiivisellä kuntoutuksella on mahdollista tuottaa paitsi parempia tuloksia, myös säästöjä.

”Esimerkiksi Keski-Suomessa voitiin muistisairaiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikaishoitoon joutuminen puolittaa hyvällä hoidolla ja aktiivisella kuntoutuksella”, Tiina Huusko kertoo.

Ensimmäinen murtuma lisää uuden murtuman riskiä

Lonkkamurtuman jälkeen minkä tahansa uuden murtuman riski on 2-3 kertainen.

”Lonkkamurtumaan johtaneen kaatumisen syyt tulee selvittää ja niihin tulee puuttua. Osteoporoosilääkitys sekä kalsium ja D-vitamiinilisä suositetaan aloitettavaksi viivytyksettä. Osteoporoosilääkitystä suositetaan aloitettavaksi kaikille, jotka toipuvat liikkuviksi”, Huusko selittää.

Myös omahoito on tärkeää.

Potilaan on huolehdittava, että hän saa riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia sekä proteiinia ravinnosta. Myös liikunta on tärkeää. Huolehdittava on myös kuntoutuksesta ja lääkityksestä.

”Kuntoutuksen on oltava tarpeeksi pitkäaikaista kotiutuksen jälkeen ammattilaisen ohjauksessa. Lääkitys on saneerattava ottaen huomioon kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet, kuten uni- ja rauhottavat ja verenpainetta liiallisesti laskevat lääkkeet. Suomessa on tässä kokonaisehkäisyssä vielä paljon parantamisen varaa”, Huusko lisää.

X