Joka yhdeksäs laji on uhanalainen Suomessa – Tee edes tämä suojellaksesi luonnon monimuotoisuutta!

Lajien häviäminen tulee vaikuttamaan myös meidän ihmisten arkeen. Metsänomistajat ja maatalousyrittäjät ovat avainasemassa muutoksien tekoon, mutta myös kaupunkilainen voi vaikuttaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lajien häviäminen tulee vaikuttamaan myös meidän ihmisten arkeen. Metsänomistajat ja maatalousyrittäjät ovat avainasemassa muutoksien tekoon, mutta myös kaupunkilainen voi vaikuttaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Lajit ja niiden elinympäristöt muodostavat verkoston ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Siten luonnon monimuotoisuuden kaventumisella voi olla arvaamattomia vaikutuksia myös ihmiseen.

Nykyiset yhteiskunnalliset suojelutoimet ovat riittämättömiä tilanteen parantamiseksi. Yksilötasolla jokainen voi kuitenkin tehdä jotain monimuotoisuuden eteen – oli sitten metsänomistaja tai kerrostalossa asuva kaupunkilainen.

Jos omistat metsää, suosi pehmeämpiä metsänhoitotapoja

Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka omistavat noin 63 prosenttia kaikista metsistä.

Metsälajien tilannetta voidaan parantaa huomattavasti pehmeämmillä metsänhoitotavoilla eli muun muassa jatkuvalla kasvattamisella, säästöpuilla, lahopuilla ja tekopökkelöillä.

”Näiden ihmisten päätöksillä on hirveän suuri merkitys. He päättävät esimerkiksi jätetäänkö metsään säästöpuita, tehdäänkö lahopuupökkelöitä tai jätetäänkö metsä auraamatta”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.

”Se ei tarkoita, että metsää ei voisi käyttää – päinvastoin – mutta muutoksia tarvitaan. Jos toimitaan näin, että ensin tehdään avohakkuu ja sitten vielä äestetään, metsä kyllä palautuu, mutta sen monimuotoisuus häviää”, hän muistuttaa.

Maatalousyrittäjä, panosta luomutuotantoon

Lajeista 24 prosenttia elää perinneympäristöissä, joita ovat muun muassa niityt, hakamaat, ahot ja kedot. Esimerkiksi niittyjen määrä on vähentynyt 1950-luvulta 90 prosenttia, kun niitä on muutettu pelloiksi.

Maatalouden muututtua tehomaataloudeksi myös ojanpientareet ja ojat ovat kadonneet pelloilta ja niiden tilalle on tullut salaojia.

”Perinneympäristöjen lajeja voi suojella hoitamalla maatalousympäristöä luonnon monimuotoisuutta silmällä pitäen. Siellä olisi oltava niittyjä ja karjatalousvaltaisia alueita, joissa perinnemaisema ei kasva umpeen. Tärkeää on myös vesoa lehtipuita näiltä avoimilta alueilta”, Rikku Lumiaro kertoo.

Vaikuta ostopäätöksillä, hoida pihaasi luonnonmukaisesti ja osallistu talkooleireille

Kuka tahansa voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ostopäätöksillään.

Luomutuotteet ovat monimuotoisuutta ajattelevan valinta, sillä luomutilojen liepeillä elää enemmän lajeja, kun tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita ja myrkkyjä.

Suomessa on yli miljoona pihaa. Myös oman pihan luonnonmukaisella hoidolla mahdollistaa monelle lajille kodin. Pihaa voi hoitaa luonnonmukaisesti esimerkiksi lopettamalla torjunta-aineiden käytön ja jättämällä nurmikon leikkaamatta – vaikka ihan pieneltä alueelta takapihan nurkasta, jos ei halua antaa pihan rehottaa.

”Edesmenneellä, lajien häviämistä tutkineella, Akatemian professori Ilkka Hanskilla oli Helsingissä luonnonmukaisesti hoidettu 1400 neliömetrin piha, josta löydettiin kaikkiaan 373 lajia. Joukossa oli monta uhanalaistakin”, Lumiaro kertoo.

Kaupungissa kerrostalossa asuva voi myös lähteä muun muassa WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämille talkooleireille, joissa kunnostetaan perinneympäristöjä. Niitä järjestetään muun muassa saaristomerellä, Kolilla ja kansallispuistoissa.

Ympäristöjärjestöjä voi tukea myös ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi.

X