Joyce Carol Oatesin Elämäni rottana – kirjajärkäle kertoo valkoisen tytön petoksesta ja rasismin värittämästä lapsuudesta
Elämäni rottana on kertomus valkoihoisesta tytöstä, joka karkotetaan perheestään sen jälkeen, kun hän ilmiantaa tummaihoisen pojan hengiltä pahoinpidelleet veljensä.
Kesäkuussa jo 82 vuotta täyttänyt Joyce Carol Oates on amerikkalaisen kirjallisuuden järkäle, jonka tuotanto on paitsi valtava myös valtavan laadukas. Sanojen rakastajaa Oates ei koskaan petä, eikä hän kaihda rankimpiakaan aiheita.
Mitä pidin?
Elämäni rottana on kertomus valkoihoisesta tytöstä, joka karkotetaan perheestään sen jälkeen, kun hän ilmiantaa tummaihoisen pojan hengiltä pahoinpidelleet veljensä.
Romaanin alkuteos ilmestyi toukokuussa 2019. Sen jälkeen Black Lives Matter -liike on räjähtänyt koko maailman tietoisuuteen, eritoten poliisiväkivallan uhriksi joutuneen George Floydin kuoleman johdosta.
”Pojat eivät olleet ’seurailleet’ Hadriania, se ei ollut totta. He halusivat vain pelästyttää Hadrianin. Eivätkä he aluksi edes tienneet, että kyseessä oli Hadrian – he eivät nähneet hänen kasvojaan, eivät heti. Mutta olivatko he työntäneet Hadrian Johnsonin ulos tieltä, koska hän oli musta?”
Juuri nyt, vuonna 2020 luettuna romaani kääntyykin kertomukseksi rasismista, vaikka se käsittelee myös muun muassa nuoren tytön identiteetin etsintää ja rakkaudenkaipuuta.
Oates kuvaa hyytävästi, miten tavallinen tummaihoinen teinipoika joutuu isänsä äijäännyttämien, turhautuneiden valkoisten ikätoveriensa murjomaksi, ja miten rasistisen väkivallantekijän mielessä täysin viattomasta uhrista tuleekin syyllinen ja tappajasta vainottu uhri.
Kirja sai minut…
ymmärtämään hiukan paremmin rasistista mielenlaatua – ja siksi ymmärtämään sitä yhä vähemmän.
Arvio: 5/5