Juhannusvauvojen määrä laskenut – Yhä useampi lapsi saa alkunsa syksyn pimeinä kuukausina: ”Häitäkin ajoitetaan kesäksi, miksei vauvojakin?”

Keskikesä ei ole lapsien hankinnan juhlaa. Toisin oli ennen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Keskikesä ei ole lapsien hankinnan juhlaa. Toisin oli ennen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Oona Komonen

Suomessa on viime vuosina kauhisteltu alhaista syntyvyyttä.

Katsokaapa lukuja! Vuonna 2018 syntyi 47 577 lasta. Se on yli 2 700 lasta vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Jyrkkä alamäki on jatkunut pitkään. On tarjottu erilaisia syitä: ihanteellinen perhekoko on pienentynyt – nykyään yhä useampi suomalainen toivoo korkeintaan yhtä lasta –, ja moni pitää lapsettomuutta toivottuna vaihtoehtona.

Voi olla, että kumppani puuttuu tai muut mielenkiinnon kohteet siirtävät lapsenhankintaa. Lapsen hankinta voi lykkääntyä epävarman työmarkkina-aseman, työttömyyden tai sen uhan vuoksi. Tai sitten perhepolitiikkaa pidetään epäonnistuneena.

Syntyvyyden aleneminen huolettaa monia. Pelätään, että eläkejärjestelmä ei kestä väestön vähenemistä.

Myös poliitikot ovat sanoneet, että asia on vakava – tunnetuimpana demarijohtaja Antti Rinne, joka kannusti kesällä 2017 suomalaisia ”synnytystalkoisiin”.

Myöhemmin Rinne pahoitteli sanavalintaansa.

Pimeinä syksyn kuukausina

Mutta kuvitellaanpa. Juhannus, keskikesä, valoisat illat. Sehän on suomalaisten synnytystalkoo-juhlaa parhaimmillaan!

Paitsi että ei.

Vuonna 2018 eniten lapsia syntyi elokuussa (4 351) ja heinäkuussa (4 222). Vähiten vauvoja saatiin joulukuussa (3 554) ja helmikuussa (3 657).

Kesäkuussa alkuun saatetut vauvat syntyvät normaalisti maaliskuussa (viime vuonna 3 974).

Laskutoimitus: eniten hedelmöittymisiä on tapahtunut syksyn pimeinä kuukausina.

1990-luvun alkuun asti tilanne oli eri: syntyvyys oli suurinta maaliskuussa. Erityisesti 1960- ja 70-luvuilla suurin osa lapsista saivat alkunsa juhannuksen aikaan.

Miksi?

Raskauden ehkäisyvälineet alkoivat kehittyä tuohon aikaan. Ehkäisytabletti tuli markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 1960 ja kuparikierukka kymmenisen vuotta myöhemmin.

”Kesä inspiroi, seksuaalinen aktiivisuus oli suurta”, Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula sanoo.

”Eikä ehkäisy ollut niin tehokasta.”

Suomalaiset suunnittelemassa

Entä nyt? Mikä selittää sen, että kesällä syntyvyys on suurinta?

”No”, Kontula vastaa. ”Eihän nykyään eri kuukausien välillä ole niin suuria eroja.”

Mutta toisaalta, hän sanoo, syyskuukausina ihmisillä on aikaa pysähtyä miettimään elämäntilannettaan ja tulevaa vuotta ennen joulunviettoa.

Ehkä ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona, ehkä on enemmän vapaa-aikaa.

Joka tapauksessa voi päätellä, että lapsien hankinnassa pätee usein suunnitelmallisuus, sanoo Kontula.

”Häitäkin ajoitetaan kesäksi, miksei vauvojakin?”

X