Julkista rahaa palaa miljoonia erilaisiin maahanmuuttajien kotouttamishankkeisiin – seurauksena päällekkäistä työtä ja turhaa byrokratiaa

Opettaja Satu Nummi päättää 14-päisen yleisönsä puolesta.

”Ruokateema on nyt valmis.”

Menossa on Tervetuloa Suomeen -kurssi, jossa uussuomalaiset oppivat kieltä ja tutustuvat Kuopioon kuuden viikon ajan. Sen jälkeen porukan on tarkoitus jatkaa koulutusta muualla, esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa. Sinne on pahimmillaan kuukausien jonot, ja Nummen kurssi paikkaa odottelua.

”Aja tänne!, siinä on huutomerkki! Onko selvä?” Nummi eläytyy suomen kielen käskymuotoihin näyttelemällä ja huutamalla.

”Opettaja on ihan mahtava! Vaimoni osaa vain arabiaa, ja hän on oppinut jo kahdessa viikossa jonkin verran suomen kieltä”, englantia puhuva syyrialainen Adnan Naser iloitsee.

Kuopion kaupunki ostaa palvelua monikulttuurikeskus Kompassilta, joka on osa Puijolan Setlementti -järjestöä. Tilaaja on tyytyväinen toimintaan.

”Kiintiöpakolaiset ja turvapaikan saaneet pääsevät kurssilla nopeasti kiinni suomen kielen opintoihin”, kertoo sosiaalityöntekijä Elina Asikainen kaupungin Pakolaisyksiköstä.

Suoraa puhetta – hankkeilta pitää vaatia myös tuloksia!

Etiopialaissavolainen Tsega Kiflie on eräänlainen Kompassin sielu, joka on asunut Suomessa 28 vuotta. Hän on toiminut yli 15 vuotta kotouttamisen asiantuntijana Kompassissa.

Koska tavoite on saada maahanmuuttajat kotiutumaan Suomeen, asioista on puhuttava suoraan eikä vaiettava, kuten kentällä on nyt tapana. Kiflie painottaa, että hän puhuu vain omien kokemustensa perusteella.

Suomessa maahanmuuttajia pyritään kouluttamaan ja työllistämään sekä parantamaan heidän hyvinvointiaan useissa erilaisissa hankkeissa.

”Kun hankkeisiin käytetään rahaa miljoonia, niiltä pitää vaatia myös tuloksia. Ei vain hienoja loppuraportteja, powerpointteja ja prosessikaavioita”, Kiflie sanoo.

Kuopiossa on löydetty hyvä mutta samalla rento malli suomen kielen vauhdikkaaseen opiskeluun. ©MATIAS HONKAMAA

Julkista rahaa 7,6 miljoonaa euroa

Kiflien mukaan Tervetuloa Suomeen -kurssi on esimerkiksi ainoa pysyväksi jäänyt toiminta valtakunnallisesta, vuosina 2011–2013 toteutetusta Osallisena Suomessa -hankkeesta. Siinä kehitettiin maahanmuuttajien koulutusta 17 eri paikkakunnalla yhteensä 7,6 miljoonalla eurolla.

Hankkeen silloinen projektipäällikkö Sari Haavisto kertoo, että osa silloisista hankkeista toki nuupahti eikä jäänyt elämään, mutta Kiflien väitettä Haavisto ei niele.

”Hanke laittoi liikkeelle esimerkiksi kotiäitien koulutuksen kehittämisen. Lisäksi kehitettiin perusopetusta maahanmuuttajanuorille, minkä seurauksena vuoden 2018 alusta otetaan koko Suomessa käyttöön yhteinen malli aikuisten perusopetuksen järjestämisestä”, hän kertoo.

Myös kotivanhempien koulutus pyörii edelleen Vantaalla, ja siitä on saatu hyviä tuloksia: noin 40 prosenttia osallistujista lähtee koulutuksen jälkeen jatkamaan suomen kielen opintoja eikä palaa vain kotivanhemmaksi. Mallia ei ole kuitenkaan viety muualle.

Mutta paperi on pysyvää.

Haavisto lähettää luettavaksi koko hankkeen 352-sivuisen loppujulkaisun ja toisenkin raportin. Näitä dokumentteja eri hankkeista tosiaan on tehty –Seurakin on kahlannut läpi useita. Mukana on hyviä ideoita kotouttamiseen, mutta hyödyt tuntuvat jäävän pieniksi, koska tietoja ei koota tiivistetysti.

Harvalla on aikaa lukea pitkiä raportteja päivät pitkät.

Rahan holvausta

Rahaa tulee useista eri lähteistä.

STEA eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus hallinnoi Veikkauksen pelituotoista terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia. Vuonna 2017 näitä avustuksia myönnettiin yhteensä 180:lle maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyötä tekevälle hankkeelle lähes 26 miljoonaa euroa.

Euroopan unionin sosiaalirahasto ESR rahoittaa nykyisellä, vuonna 2020 päättyvällä rahoituskaudella 112 hanketta, jotka liittyvät maahanmuuttajien kotouttamiseen. Siinä on julkista rahaa yli 40 miljoonaa euroa, josta 50 prosenttia tulee EU:lta ja loput valtiolta ja kunnilta. Hankkeilla edistetään muun muassa maahanmuuttajien työllistymistä ja koulutusta.

Hankerahaa on tarjolla myös sisäministeriön hallinnoimasta EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta: 9 miljoonaa alkuvaiheen kotouttamistyöhön. 75 prosenttia rahoituksesta tulee EU:lta, loput on hankkeiden omaa kansallista rahaa. Lisäksi EU maksaa rahaston kautta Suomelle 6 miljoonaa euroa hankkeisiin, joissa tuetaan pakolaisten mielenterveyttä ja asumisasioita.

Maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Euroopan maaseuturahaston kotouttamishankkeisiin on käytetty 2,5 miljoonaa euroa. Noin puolet rahoista tulee EU:lta, toinen puoli kunnilta ja valtiolta.

Hankkeissa maahanmuuttajia kotoutetaan muun muassa luonnon ja paikallisten ihmisten avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa muun muassa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä koulutuksen, liikunnan, nuorison ja kulttuurin alan hankkeita 8,2 miljoonalla eurolla.

Hann-Pekka Huttunen: ”Maan tapa on ollut se, että jo tehtyä ei selvitetä etukäteen”

”Kotoutumiseen liittyvissä hankkeissa keksitään pyörää koko ajan uudelleen. Tuhansia hankkeita pölyyntyy hyllyissä eri puolella Suomea. Kotouttaminen on kallista. Jos sitä koordinoitaisiin kunnolla, säästettäisiin paljon rahaa”, Hannu-Pekka Huttunen sanoo.

Hannu-Pekka Huttunen poikkeaa Turun Infotorille, jossa maahanmuuttajia neuvotaan muun muassa asumiseen ja työelämään liittyvissä asioissa. Paikka syntyi Huttusen vetämän hankkeen tuloksena. ©MATIAS HONKAMAA

Herra Huttusta vähän – miten sen nyt sanoisi – no, kyrsii.

Hän on työskennellyt maahanmuuttajien kanssa 1990-luvun alusta alkaen. Huttunen oli hankepäällikkönä valtakunnallisessa hankeryppäässä, joka koostui ympäri maata 52 paikallisesta hankkeesta.

Vuonna 2007 alkanut ja 2014 päättyneen reilun 1,5 miljoonan euron hankkeen tulokset olivat hyviä: maahanmuuttajille perustettiin muun muassa neuvontapisteitä, joita toimii edelleen ympäri maata, esimerkiksi Turussa ja Tampereella. Lisäksi tuotettiin poliisin ja maistraattien käyttöön maahanmuuttajille annettava Tervetuloa Suomeen -tietopaketti sekä luotiin sähköinen järjestelmä ja Koulutusportti TE-toimistojen ja kotoutumiskouluttajien tiedonvaihtoon.

Nyt hänen mielestään osittain samoja hommia tehdään esimerkiksi niin sanotuissa Hyvä alku -hankkeissa ympäri Suomea.

”Kuinka paljon näiden ja muiden vastaavien projektien suunnittelijat ovat ottaneet huomioon aikaisempaa työtämme? Vuosia maan tapa on ollut se, että jo tehtyä ei selvitetä etukäteen ja sitten anotaan samanlaista rahoitusta aina uudelleen ja uudelleen”, Huttunen kritisoi.

Hankkeiden Suomi

”Suomessa on toteutettu ja toteutetaan satoja tai tuhansia hankkeita. Kukaan ei voi tuntea niitä kaikkia. Päällekkäisyyksiä ei pysty välttämään”, Hyvä alku -hankkeen projektipäällikkö Ilona Korhonen puolustautuu.

Kahdeksan Hyvä alku -hanketta eri puolilla Suomea kehittää kotoutumisen alkuvaiheen palvelua. Niissä on testattu esimerkiksi omalla kielellä toteutettavaa 2–8 viikon perehdytysjaksoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen pelisäännöistä. Ne ovat osa 25 hankkeesta koostuvaa Kotona Suomessa -projektirypästä.

”Omalla kielellä on helpompi ymmärtää sitä, mitä Suomessa tarkoitetaan esimerkiksi hyvinvointivaltiolla, tasa-arvolla sekä lasten ja naisten oikeuksilla. Olemme testanneet osallistujien tietämystä ennen ja jälkeen kurssin, ja osaaminen on selvästi kasvanut kurssin aikana”, Korhonen sanoo.

Kompassin työntekijän Tsega Kiflien (oik.) mukaan maahanmuuttajille pitää puhua nimenomaan velvollisuuksista, ei vain oikeuksista. Leikkimielisessä nyrkkeilytilanteessa mukana suomen kielen opiskelija Ayad Al-Sayedi. ©MATIAS HONKAMAA

Ei pelkkiä oikeuksia

Kuopiolainen Tsega Kiflie pitää omakielisiä kursseja karhunpalveluksena maahanmuuttajille. Hänestä suomen kielen oppiminen on aloitettava jo alussa täysillä ja laitettava ihmiset heti hoitamaan asioita itse, vaikka kielitaitoa ei olisi.

”Sanon asiakkaille, että suomen kielen oppiminen on jokaisen tänne tulleen velvollisuus. Pitää puhua nimenomaan velvollisuuksista, ei vain oikeuksista, mikä on yleisintä maahanmuuttotyön kentällä”, hän sanoo.

Tsegan vastuulla on monikulttuurikeskus Kompassissa maahanmuuttajien henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta. Kysymykset liittyvät esimerkiksi lupa-asioihin, Kelan päätöksiin, kansalaisuuteen ja avioeroihin.

Hänestä maahanmuuttajia ei pidä päästää helpolla.

”Yksi asiakas tuli kerran luokseni ja sanoi, että ei löydä TE-toimistoon. Sanoin, että matkustit vaarallisen matkan viiden maan läpi Suomeen, varmasti löydät Kuopiosta te-toimiston. Hän löysi”, Kiflie kertoo.

”Ihmistä on tietenkin myös rohkaistava. Mutta olen saanut hyvää palautetta siitä, että kuuntelen, en holhoa.”

Tabut esiin

Kompassi saa rahoituksensa STEAn toiminta-avustuksesta ja Kuopion kaupungin yleisavustuksesta. Raha kuluu itse toiminnan ja kolmen kokoaikaisen työntekijän palkkojen lisäksi tilavuokraan, kalusteisiin ja laitteisiin.

Usein saatetaan ajatella, että järjestöjen työ hankerahoilla on puuhastelua, josta ei synny konkreettisia tuloksia. Kiflie myöntää, että vuonna 1999, kun Kompassi avasi ovensa, toiminta ei ollut niin tavoitteellista kuin nyt.

”Oli sellaista, että laitettiin maahanmuuttajanaiset vaan kutomaan, ei mietitty sen enempää mihin kaikkeen heistä olisi. Nyt maahanmuuttajat tekevät itse, emme me heidän puolestaan”, sanoo Kiflie.

”Yhdeksästäkymmenestä vapaaehtoisestamme noin 25 on maahanmuuttajataustaisia. He vetävät erilaisia toimintaryhmiä, kuten erikielisiä keskusteluryhmiä, ja auttavat tapahtumien järjestämisessä”, lisää monikulttuurikeskuksen koordinaattori Johanna Rastas.

Kiflietä ärsyttää, miten maahanmuuttajatyön kentällä ei uskalleta puhua esimerkiksi kulttuuriin liittyvistä tavoista suoraan. Hän miettii, että kulttuurieroista olisi hyvä tehdä hankkeita, mutta kukaan ei uskalla.

”Kerran joku ei tullut esimerkiksi perjantaina, muslimien rukouspäivänä, opetukseen. Kerroin, että tämä ei ole virallinen pyhäpäivä Suomessa ja töihin tai opiskelemaan on mentävä. Jos en sano mitään, otetaanko joissain toisissakin asioissa erivapauksia?”

Hänen mielestään on väärin, että kantasuomalaisille ja maahanmuuttajataustaisille on luotu omat säännöt ja eri palvelut, vaikka eletään yhdessä ja samassa yhteiskunnassa.

”Ei ole hyvä, että Suomi on jakautunut.”

Kuka koordinoi?

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispolitiikan suunnittelusta ja ohjauksesta. Sinne perustettiin vuonna 2014 Kotouttamisen osaamiskeskus, joka nettisivujen mukaan muun muassa levittää kotoutumisen hyviä käytäntöjä.

Sivuille onkin koottu tietoja joistakin onnistuneiden hankkeiden tuloksista, mutta tiedot eivät ole kattavia, koska hankkeita on valtavasti. Viiden työntekijän osaamiskeskuksessa ei innostuta siitä, että se olisi taho, joka pyyhkisi pölyt lukuisista hankeselvityksistä ja kokoaisi niissä kehitetyt hyvät kotouttamistyön keinot yhteen paikkaan. Se olisi kuulemma valtava työ, johon heillä ei ole aikaa. Tarvetta koonnille olisi.

”Nyt kukaan ei ole selvillä siitä, mitä kaikkea toimintaa maahanmuuttotyön kentällä valtakunnallisesti on”, sanoo erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo.

”Kun hanke päättyy, hyvätkin tulokset jäävät usein organisaation sisälle eivätkä leviä eteenpäin. Seuraavat aloittavat puhtaalta pöydältä, ja taas kehitetään samaa toimintaa uudelleen ja uudelleen”.

Toki jotain on ongelmalle tehtykin. On perustettu ”kotouttamisen koordinaatioryhmä”. Sen tapaamisissa käydään hankkeita läpi, jotta voidaan karsia päällekkäisyyksiä.

”Olemme tehneet myös nettisivuille kartan, johon toimijat voivat merkata oman hankkeensa”, Työ- ja elinkeinoministeriön Sirpa Liljeström kertoo.

Kasa hankkeita lilluu vaikeasti löydettävän sivun sähköisellä kartalla, mutta sadat hankkeet tuskin mahtuvat sinne. Ja kuka niitä jaksaa hanketulvan keskeltä edes tutkia?

Maakunnan mörkö

Hannu-Pekka Huttusen mukaan tarvittaisiin superhanke, jossa tiedettäisiin, mitä hankkeita suunnitellaan ja mitä on jo tehty.

”Jos joku hakee rahoitusta samanlaiselle toiminnalle, sitä ei pitäisi antaa, vaan tarjota tietoa jo tehdystä”, hän sanoo.

”Hankkeista pitää saada myös toimivia ratkaisuja kotouttamiseen, niistä on vaadittava tuloksia. Jos niitä ei tule, Suomi maksaa kalliin hinnan”, Huttunen muistuttaa.

Huttunen pelkää jo nyt maakuntauudistuksen vaikutuksia, kun kentälle tulee taas yksi uusi toimija, maakunta.

”Alkaako homma taas kokonaan alusta ja kuka koordinoi”, Huttunen kysyy.

Juttu on julkaistu Seurassa 6/2018.

Tämän jutun lisäksi luettiin myös nämä:

Maahanmuuttajien koulutus toimii paperilla loistavasti, käytäntö on täynnä sudenkuoppia

Maahanmuuttajien peliongelmat ovat asiantuntijoiden uusi huoli – ”Selkeästi riskiryhmää”