Juniorikiekko on pysähdyksissä, mutta joissakin joukkueissa harrastemaksut rullaavat – Näin Jääkiekkoliitto selittää tilannetta
Etelässä juniorikiekko on pysähdyksissä, mutta paikoin maksut pyörivät yhä normaalisti. Se ihmetyttää vanhempia, etenkin jos kiekkoseuralla ei ole mitään toimintaa.
Juniorikiekko on etelässä pysähdyksissä. Koronavirusrajoitukset ovat sulkeneet suurimman osan jäähalleista. Silti juniorien harrastemaksut pyörivät, mikä ihmetyttää useita kiekkoperheiden vanhempia eli maksajia.
Koronavirus ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat riepotelleet monen asian ohessa myös Suomen juniorijääkiekon sekaisin. Juuri nyt esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Tampereella juniorikiekko on täysin pysähdyksissä, eivätkä junnut pääse edes harjoittelemaan kuntien omistuksissa oleviin jäähalleihin.
Samalla kiekkoperheiden vanhempien kuumaksi puheenaiheeksi on noussut kiekkoharrastuksesta maksaminen. Moni kokee maksavansa tyhjästä nyt, kun joukkueharjoituksiakaan ei ole ja juniorikiekko on muuttunut monin paikoin omatoimiseksi yksilöharjoitteluksi.
Tilanne eroaa juniorisarjoissa eri puolilla
Siinä missä Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla rajoituksia seurataan kiekkoperheissä jääkiekkotumput suorina, esimerkiksi Satakunnassa junioriseurat saavat pelata toisiaan vastaan.
Kysyimme Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaalta, mistä oikein on kyse?
”Juniorisarjat alle 20-vuotiaista alaspäin pyörivät osassa maata, ja osassa maata, kuten HUS-alueella, eivät pyöri. Pääkaupunkiseudun juniorisarjat ovat olleet marraskuusta saakka kiinni. Ja pääkaupunkiseutuhan tässä on se kuumin peruna tällä hetkellä.
Jääkiekkoliitto on alusta asti noudattanut kaikkia koronarajoituksia, ja menemme ihan sen mukaan, mitä paikallisella tasolla päätetään, mikä on paikallisen viranomaisen kanta asiaan. Liiton kilpailupuolen vastuuhenkilöt käyvät jatkuvasti neuvonpitoa paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa”, Turkka Tervomaa kertoo.
Jääkiekkoliitto twiittasi 22. tammikuuta, että ”Lapset ja nuoret ovat kantaneet kohtuutonta taakkaa koronakriisin aikana. Lasten oikeutta liikkumiseen tulee kunnioittaa myös kriisin keskellä. Urheiluyhteisö on sitoutunut vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan ja odottaa nyt oikeudenmukaisia linjauksia.”
Mitä nämä linjaukset voisivat olla ja milloin niitä odotellaan toteutuvaksi?
”No linjaus olisi se, että lapset ja nuoret pääsisivät harrastamaan ja pelaamaan. Sekin olisi jo iso askel, että jäähallit avattaisiin harrastajille.
Osa halleista on auki, ihan samalla tavalla kuin yksityiset kuntosalit ovat auki, mutta kun suurin osa Suomen halleista ja enemmän tai vähemmän ovat kunnan halleja tai kunta on ainakin niissä mukana.”
Mistä harrastuksen maksut muodostuvat nyt, kun rajoitukset estävät harjoittelun ja pelaamisen?
”Olen lukenut muutamia artikkeleja, mitä iltapäivälehdissä on tähän liittyen ollut. Ensinnäkin siellä menee iloisesti sekaisin seura ja joukkue, jotka ovat siis eri asioita.
On joukkueen toiminnasta aiheutuneita kuluja, jotka nyt tässä tilanteessa ovat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vähentyneet, ja sitten on seuratoiminnasta aiheutuneita kuluja.”
Eli maksetaan esimerkiksi henkilökunnan palkkoja?
”On eri kokoisia seuroja, toisissa on isommat rakenteet ja palkattua henkilökuntaa. Näiden poikkeusaikojenkin harjoittelua suunnitellaan ja järjestetään.
Sitten on seuroja, jotka ovat selvästi enemmän joukkuevetoisia, ja jos toiminta on siellä poikki, niin ei ehkä ole kulujakaan. Mutta jos ei ole jäävuoroja, niin eihän niistä sitten todennäköisesti harrastajaa laskuteta.”
Mutta valmentajien kulukorvauksia ja palkkoja maksetaan edelleen?
”Kyllä ajatus on se, että harrastajat maksavat aiheutuneet kulut. Ja ne kulut on kyllä sopeutettu, kaikki ne seurat, jotka tiedossamme on, ovat sopeuttaneet toimintaansa ja kuluja vallitsevaan tilanteeseen.
Vaikka jäähalliin ei päästä harjoittelemaan lajia, ei se tarkoita sitä, ettei harjoitella lainkaan. Jos seurassa on esimerkiksi valmennuspäällikkö, joka tekee vapaaehtoisten valmentajien kanssa töitä, opastaa ulkona tapahtuvan pienryhmäharjoittelun suunnitteluun ja toteutukseen tai tekee pelaajien henkilökohtaisia tai pienryhmäharjoitteita, hänhän on töissä ja totta kai hänen palkkansa pitää maksaa.
Ja lähtökohtaisestihan se [palkka] tulee harrastajilta.”
Seuratkin ovat lomauttaneet työntekijöitä
Entä jos pikkuseuralla ei ole nyt lainkaan toimintaa?
”Jos on seura, jossa ei ole nyt mitään toimintaa, niin on se yllättävää, jos joutuu maksamaan, kun ei ole kulujakaan.”
Kaikissa seuroissa kuukausimaksua ei ole pienennetty, mikä on myös hämmentänyt joitakin vanhempia.
”Monesti on näin, että maksu ei kohdistu johonkin tiettyyn kuukauteen, vaan monessa seurassa kyse on isommasta kokonaisuudesta, eli kausikulu on jyvitetty useammalle kuukaudelle.
Jos tästä toimintaa päästään jatkamaan, niin voi olla, että joulukuussa tai tammikuussa on maksettu kuluja, jotka ovat aiheutuneet jo lokakuussa. Tai on voitu maksaa ennakkoon kuluista, jotka tulevat eteen vasta maaliskuussa.”
Eli juniorikiekko on sellaista, että on hyvin erilaisia seuroja hyvin erilaisissa tilanteissa?
”Kyllä. Ja seuroilla on käytössä erilaisia ratkaisumalleja nyt tähän tilanteeseen. Seurojen näkökulmasta on tietenkin sellainenkin asia, että moni seura on lomauttanut henkilökuntaansa, koska tässä tilanteessa ei ole työtä tai sen vuoksi, ettei harrastajia haluta laskuttaa, koska he eivät nyt pääse harrastamaan.”
