Kiekkojunnujen kalliit kuukausimaksut on maksettava, vaikka lomautus veisi tulot – Seuroilta löytyy halua auttaa vähävaraisia perheitä

Jääkiekkojuniorien joukkueharjoitukset ovat jälleen alkamassa. Moni asia harjoittelun ja maksujen suhteen on yhä perheille epäselvä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Jääkiekko on kallis harrastus, jossa kuukausimaksut ja varusteiden hinnat nousevat juniorin kasvaessa.

Jääkiekkojuniorien joukkueharjoitukset ovat jälleen alkamassa. Moni asia harjoittelun ja maksujen suhteen on yhä perheille epäselvä.
Teksti:
Jukka Vuorio

Jääkiekon pelikaudet olivat päättymässä juuri, kun koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset alkoivat. Juuri nyt ovat alkamassa jääkiekon uudet harjoittelukaudet ja samalla alkavat pyöriä kuukausimaksut.

Kiekkoa harrastavien junioreiden perheille se tarkoittaa sitoutumista yhden kokonaisen kauden maksuihin.

Jääkiekkojuniorin kuukausimaksut 100–500 euroa

Epävarma aika aiheuttaa monen juniorin perheessä nyt hämmennystä, sillä kalliita kuukausi- tai kausimaksuja pitäisi maksaa, mutta vanhemmat eivät näissä poikkeusoloissa tiedä, mistä he tarkkaan ottaen maksavat. Harjoittelun sisältö on epävarmaa, pelien alkamisajankohta epäselvä ja päällimmäisenä mielessä on tietenkin lasten ja nuorten terveys. Osaa perheistä painaa myös taloudellinen epävarmuus.

Alakouluikäisen juniorin kuukausimaksu vaihtelee noin 50-100 euron välillä seurasta riippuen. Vanhempien juniorien kuukausimaksut vaihtelevat noin 200-500 euron välillä. Lisäksi luistinten ja varusteiden hinta kasvaa sitä mukaa, kun juniorille tulee lisää ikää. 15-vuotiaan pelaajan luistimet ja varusteet voivat vuodessa maksaa yhteensä noin 1 000 euroa.

Joukkueharjoituksia jo pienryhmissä

Monissa jääkiekkoseuroissa palataan joukkueharjoittelun pariin viimeistään kesäkuun alussa, mutta monet suuremmat linjaukset ovat vielä auki.

Toukokuun loppuun asti on voimassa vielä kymmenen hengen kokoontumisrajoitus, minkä vuoksi koko joukkueen samanaikaisia harjoitteita ei käytännössä voi aloittaa ennen kesäkuun alkua. Silloin voidaan harjoitella ja pelatakin ryhmissä, joissa on maksimissaan viisikymmentä henkilöä. Luku pitää sisällään pelaajien lisäksi kaikki muutkin paikalla olevat henkilöt, kuten valmentajat, huoltajat, tuomarit, vanhemmat ja liikuntapaikkojen henkilökunnan.

Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa kertoo liiton ohjeistaneen seuroja noudattamaan viranomaisohjeita koronakriisin alusta alkaen.

”Emme asetu viranomaisten saappaisiin, vaan seuraamme ohjeistuksia. Meidän kattojärjestönämme on Olympiakomitea, jonka kautta keskustelemme valtiovallan kanssa siitä, että mitkä ohjeet tarkkaan ottaen ovat.”

Seurat ovat tehneet omia päätöksiään vaihtelevasti.

”Osa on jo aloittanut pienryhmäharjoittelun, osa puolestaan jatkaa lähitulevaisuudessakin siten, ettei seurajohtoisia harjoituksia järjestetä. Osalla pienemmistä seuroista toiminta on nyt ajettu kokonaan alas.”

Liitto on julkaissut koronakriisin aikana toimintaohjeita seuroille ja pelaajille. Tuorein niistä julkaistiin 4. toukokuuta. Ohjeissa painotetaan monin tavoin pelaajien hygieniaa, mutta mikään ei tietenkään viime kädessä poista sitä tosiasiaa, että jääkiekko on suurehkoissa ryhmissä pelattavaa kontaktiurheilua.

”Yhtä monta kuin sitoutuu, yhtä monta pitää maksaa”

Moni suomalainen on viruksen taloudellisten vaikutusten vuoksi nyt lomautettuna tai lomautusuhan alla. Siksi rahankäyttöä priorisoidaan aiempaa tarkemmin, eikä kaikilla urheiluperheillä välttämättä enää olekaan rahaa kausimaksujen maksamiseen entiseen tapaan.

Turkka Tervomaa kertoo, että jos junioripelaajan kausimaksuja ei pystytä syystä tai toisesta maksamaan, päättyvät pelaajan pelit kyseisessä joukkueessa.

”Ikävä kyllä se on varmasti jokaisessa harrastuksessa näin. Joukkueella on tietyt kulut, joihin on kauden alussa sitouduttu. Yhtä monta kuin sitoutuu, yhtä monta pitää maksaa”, Tervomaa sanoo.

Myös junioriseuroilla on kuluja riippumatta siitä, onko niillä toimintaa vai ei.

”Olemme neuvoneet seuroja tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa, kuten henkilöstökuluja. Osa seuroista on joutunut järjestelemään uudelleen, lomajärjestelyihin ja lomautuksiin.”

Seurat haluavat auttaa vähävaraisia perheitä – ”Uskon, että tästäkin selvitään yhteisvoimin”

Oulun Kärppien junioreiden toiminnanjohtaja ja vt valmennuspäällikkö Mika Pieniniemi kertoo, että pienimpien junioreiden koko kauden kausimaksu on noin 260 euroa, jonka voi halutessaan maksaa kahdessa osassa. Nuorimpien varsinaista aluesarjaa pelaavien E2-ikäluokan junioreiden kuukausimaksu on Kärpissä noin 150 euroa.

Sitä vanhemmissa joukkueissa kuukausimaksu kasvaa, sillä joukkueilla on enemmän matkapelejä.

Jos koronakriisin talousvaikutukset vievät kiekkojuniorin vanhemmilta maksukyvyn, uskoo Pieniniemi, etteivät pelaajan pelit pääty siihen.

”Ainakin toivon, etteivät pääty. Uskon, että tämmöisessä tapauksessa voitaisiin erilaisin järjestelyin jatkaa pelaamista.”

Mika Pieniniemen mukaan kevään aikanakin osa junioreiden perheistä sai taloudellista tukea Jääkiekkoliiton avustushakemuksen kautta. Hän uskoo myös Kärppien yhteisön voivan auttaa hädän hetkellä.

”Kärpät-yhteisöllä on halua auttaa. Alumnijaostollamme on esimerkiksi jatkuva avustushaku. Junioriyhdistyksellä on jonkin verran valtiolta saatua tukea käytössään. Lisäksi meillä on lahjoitustilillä vähän varoja, joita voitaisiin käyttää tähän.”

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on Pieniniemen mukaan saanut Kärppien juniorijoukkueet tekemään selvästi aiempaa maltillisempia budjetteja, mikä tarkoittaa myös pienempiä maksuja.

”Meidän seura haluaa toimia tässä tilanteessa tosi vastuullisesti. Uskon, että tästäkin selvitään yhteisvoimin.”

”Pyrimme löytämään keinon jatkamiseen”

Järvenpään ja Keski-Uudenmaan seudulla toimiva jääkiekkoseura KJT-Haukat kerää juniorijoukkueiden pelaajien vanhemmilta kausimaksun.

”Joukkueen vanhempainillassa tehdään ehdotus siitä, miten kausimaksu sitten kerätään”, kertoo KJT Hockeyn toiminnanjohtaja Jesse Nuutinen.

Jos pelaaja lopettaa kesken kauden, maksuvapaa alkaa lopettamista seuraavan kuukauden jälkeen.

Jos pelaaja puolestaan haluaisi jatkaa pelaamista, mutta kuukausimaksut jäävät maksamatta, kun vanhemmilla ei syystä tai toisesta ole varaa maksaa, tekee seura Nuutisen mukaan kaikkensa, että keino jatkamiseen löytyisi.

”Emme ole ensimmäisenä lopettamassa pelejä, vaan varmasti pyrimme löytämään keinon jatkamiseen.”

Jesse Nuutisen mukaan seuralla on oma tukirahasto, josta perhe voi hakea tukea.

”Lisäksi välitämme perheille aina tietoa, jos saamme tietää, että jostakin voi hakea tukea harrastukseen.”

Moni jäähalli avaa kohta ovensa

Jääkiekkoliiton hallituksen mukaan sisäliikuntatiloja ryhdytään avaamaan kesäkuun alussa. Jäähallien osalta se tarkoittaa, että suurin osa halliyhtiöistä pyrkii avaamaan jäähallit mahdollisimman pian.

”Kun viikko sitten ilmoitettiin rajoitusten purkamisesta, kuulemani mukaan monesta hallista otettiin seuroihin heti yhteyttä ja kysyttiin, että paljonko tarvitsette jääaikaa. Se tarkoittaa, että moni halli tulee aukeamaan pian”, Turkka Tervomaa sanoo.

Jääkiekkoliiton tämänhetkisen suunnitelman mukaan juniorisarjat päästään aloittamaan normaalisti syys-lokakuussa.

”Tällä hetkellä lähdetään siitä, että silloin aloitetaan. Mutta olemme varautuneet myös siihen, että aloittamiseen tulee viivästys, tai että kauteen tulee keskeytys. Meillä on vielä aikaa valmistautua syksyyn.”

Lue myös: Junioriurheilussa vanhempien tunteet kuumenevat ja käytöstavat unohtuvat – Tutkijat ottivat selvää, miksi kentän laidalla kiehuu yli

Lue myös: Erkka Westerlund kertoo vuosien piinasta kirjassaan: ”Sihvosen aggressiivinen vaino minua kohtaan kesti noin viisi vuotta” – Näin vastaa nyt räväkkä kirjoittaja

X