Juopporisteilyille eripuraiset poliitikot eivät voi mitään – varustamot perustelevat elinkeinotukeaan huoltovarmuudella ja uhkaavat ulosliputuksella

Hallituksen viimeisin pyrkimys leikata yritystukia koki mahalaskun pääsiäisen jälkeen. Seura selvitti, miksi edes laivamatkustamisen tukeen ei kajottu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Huoltovarmuus ja ulosliputuksen uhka ovat taikasanoja, joilla on varmistettu elinkeinotuen jatkuminen varakkaille varustamoille.

Hallituksen viimeisin pyrkimys leikata yritystukia koki mahalaskun pääsiäisen jälkeen. Seura selvitti, miksi edes laivamatkustamisen tukeen ei kajottu.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Ilmassa oli katkeruutta, kun parlamentaarisen yritystukiryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk) luovutti elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk) ryhmänsä loppuraportin.

”En ota sitä nyt tässä kannettavaksi, sillä kädet äkkiä väsyvät”, Pekkarinen letkautti.

Tosiasiassa raportti oli hyvin ohut, myös sisällöltään. Paperissa ei ollut yhtäkään ehdotusta yritystukien leikkaamiseksi tai uudelleen kohdentamiseksi.

Tieto epäonnistumisesta oli vuotanut julkisuuteen jo edellisenä päivänä.

”Yritystukiryhmän täysfloppi heikentää uskoani suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyyn ylipäänsä. Helsingin Yliopistolta voidaan ottaa 80 miljoonaa, mutta veronmaksaja tukee entiseen tapaan Itämeren juopporisteilyjä…”, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) kirjoitti tuoreeltaan Twitterissä.

Moni muukin ihmetteli samaa.

Laivamatkustamisen tuki on malliesimerkki siitä, kuinka vaikeaa yritystukia on leikata. Asioiden ennallaan pitämiseen on lukuisia syitä.

Ahvenanmaan poikkeus

Ruotsin-laivat tunnetaan verovapaasta alkoholinmyynnistä. Ne kun kulkevat EU:n verounionin ulkopuolella sijaitsevan Ahvenanmaan vesien kautta.

Maakunnan erityisasema betonoitiin Suomen EU-liittymissopimukseen vuonna 1995. Ratkaisu oli mieluinen ahvenanmaalaisille, joilla on perinteisesti ollut vahva edustus Viking Linen omistajien joukossa.

Pekkarisen työryhmä ei edes yrittänyt taistella tyylimyllyjä vastaan, vaan siirsi Ahvenanmaan kautta kulkevan liikenteen verovapaan myynnin suosiolla sivuun käsiteltävien asioiden listalta. Ratkaisun arvo oli 140 miljoonaa euroa.

Mutta eivät laivamatkojen tuet viinan verovapauteen lopu.

Valtio tukee alkoholin myyntiä Ahvenanmaan kautta kulkevilla risteilylaivoilla 140 miljoonan euron vuotuisella verotuella. © SARI GUSTAGSSON / LK

Viking Linen uhkasi Ruotsiin muutolla

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan isoille suomalaisille matkustaja-autolautoille myönnettiin 2015 miehistökustannustukea 52 miljoonan euroa.

Tuensaajia olivat virolaisomisteinen Tallink ja italialaisomisteinen Finnlines sekä ahvenanmaalaiset Viking Line ja Eckerö Line. Tai tarkemmin ottaen tusina niiden laivaa, jotka kuljettivat Suomen lipun alla niin ihmisiä kuin tavaraa Ruotsin, Viron ja Saksan linjoilla.

Vaikuttavin peruste tälle tuelle on se, että elintärkeistä merikuljetuksista riittävän iso osa täytyy pitää Suomeen rekisteröityjen yhtiöiden käsissä kriisiaikojen varalta.

Taustalla on huoli siitä, että jos suomalaiset varustamot menettävät tukensa, ne saattavat perustaa ulkomaille tytäryhtiöitä, ulosliputtaa laivansa niiden nimiin ja palkata tilalle huokeampaa ulkomaista työvoimaa.

Pelko ei ole perusteeton. Vuonna 2015 Viking Line uhkasi koko yhtiön muuttavan Ruotsiin, jos silloin vireillä olleet leikkaukset olisivat toteutuneet.

”Suomi on saari”

Yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista toteutetaan meriteitse. Se on paljon.

”Suomi on saari”, kiteyttää varautumispäällikkö Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta.

Matkustaja-autolauttojen rooli on merkittävä. Ne kuljettavat puolet kaikista Suomeen tuotavista kappaletavaroista, kuten elintarvikkeista.

Huoltovarmuuskeskus muistuttaa, että kriisioloissa viranomaisilla on oikeus määrätä Suomen lipun alla kulkevien laivojen liikkeistä.

”Erityisesti tilanne, jossa Itämeri ei olisi käytettävissä Suomen tuonnin ja viennin tarpeisiin, Pohjanlahden kautta voitaisiin kuljettaa edes osa ulkomaankaupan volyymeista matkustaja-autolauttoja hyödyntäen,” lukee keskuksen tuoreessa muistiossa.

Käyttökelpoinen veruke

Nykyään suomalaiset laivat kuljettavat noin 30 prosenttia Suomeen kulkevasta rahdista. Etelävuori pitää osuutta ”siedettävänä”.

Juhana Vartiainen ei pidä ulosliputusten uhkaa suurena.

”Huoltovarmuutta käytetään verukkeena häikäilemättömälle rahankeruulle. Tukia olisi varaa leikata reippaastikin, ilman että kaikki laivat ulosliputettaisiin”, hän sanoo.

Yritystukien karsijat haluaisivat koskea matkustaja-autolauttojen miehistökustannustuesta ainakin siihen osaan, joka kohdistuu matkustamiseen. Alusten henkilökunnasta kolme neljäsosaa työskentelee tarjoilijoina, kokkeina, siivoojina tai muissa taloustehtävissä.

Muutkin tukevat – myös muissa EU-maissa

Varustamot suorittavat – kuten muutkin työnantajat – valtiolle työntekijöidensä palkan ennakonpidätykset sekä työnantajan eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut. Mutta sitten valtio maksaa nämä rahat varustamoille takaisin.

Tampereen yliopiston mukaan matkustaja-autolautat saivat taloushenkilökuntaansa kohdistuvaa tukea vuonna 2015 yhteensä noin 39 miljoonaa euroa. Nykyään tukisumma on jokseenkin samaa luokkaa.

Varustamot vetoavat siihen, että kaikissa muissakin merenkulkua harjoittavissa EU-maissa annetaan vastaavia tukia, lukuun ottamatta Puolaa ja Baltian maita, joissa niitä ei tarvita matalien palkkojen vuoksi.

Toisaalta harvan muun Eurooppalaisen valtion kansalaisten viihdematkailu merillä on niin suurimittaista kuin suomalaisten. Risteilijälle drinkkiä sekoittavan baarimikon palkkatuki tuskin edustaa huoltovarmuuden kovaa ydintä.

”Tukirahat valuvat miehistöjen ylisuuriin palkkoihin ja kurjistavat manner-Suomen matkailuyrittäjiä. Kylpylän on vaikea kilpailla 15 euron risteilyä vastaan”, Vartiainen sanoo.

X