Jytkystä tuli lötky: Nykykannatuksella perussuomalaisten eduskuntaryhmä viittä vaille puolittuisi

Paljonko puolueet saisivat kansanedustajia, jos vaalit järjestettäisiin nyt?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Prosenttiiluvut kertovat ääniosuuden viime eduskuntavaaleissa ja Ylen Taloustutkimukselta tilaamassa mielipidemittauksessa lokakuulta.

Paljonko puolueet saisivat kansanedustajia, jos vaalit järjestettäisiin nyt?
Teksti:
Matti Simula

Eduskunnan puhemies Maria Lohela, julkisia menoja karsiva sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, Keski-Suomen ryvettyneet Toimi Kankaanniemi ja Teuvo Hakkarainen.

Heillä on syytä olla huolissaan kansanedustajanpestinsä jatkumisesta. Itse asiassa vain harva perussuomalainen voi odottaa levollisena tulevia eduskuntavaaleja.

Yleisradion Taloustutkimuksella teettämä, 8. lokakuuta julkaistu mittaus ennakoi perussuomalaisille rajua antijytkyä.

Kreikan tukipaketin niellyt, maahanmuuttajavyöryn ja menoleikkausten kanssa kipuileva hallituspuolue sai kyselyssä vain 10, 7 prosentin kannatuksen. Huhtikuun eduskuntavaaleissa sitä tuki 17, 7 prosenttia äänestäjistä.

16 paikan tappio

Seura ennakoi Ylen mittauksen pohjalta vaalipiireittäin, paljonko kukin puolue saisi kansanedustajia, mikäli vaalit järjestettäisiin nyt.

Laskelman mukaan perussuomalaisten 38-jäseninen ryhmä kuihtuisi 22 edustajaan.

Helsingissä pahimmassa vaarassa on vaalipiirin viimeinen läpimenijä Mika Raatikainen. Uudellamaalla käynee kato. Perussuomalaiset sai huhtikuun vaaleissa Timo Soinin äänivyöryn ansiosta seitsemän edustajaa. Soini valittaneen niin kauan kuin ehdolle asettuu. Silti on todennäköistä, ettei hän uusisi viime huhtikuun lähes 30 000 äänen saalistaan.

Uudellamaalla ensisijaisessa vaarassa ovat alle 3 000 äänen jääneet Arja Juvonen, Simon Elo ja Veera Ruoho. Ja etenkin Leena Meri, joka nousi eduskuntaan varasijalta Pirkko Ruohonen-Lernerin matkattua Brysseliin.

Edes ministerien putoaminen ei ole tavatonta. Esimerkiksi Soinin seuraajaksi veikkailtua Jussi Niinistöä on syytä seurata mielenkiinnolla. Uudeltamaalta lähes 12 000 ääntä kerännyt puolustusministeri on keskittynyt ensisijaisesti omaan hallinnonalaansa, ja tyytynyt odotettua pienempään yleispoliittiseen rooliin.

Arviointia mutkistaa Niinistön muutto Nurmijärveltä Helsinkiin. Hän saattaa asettua seuraavaksi ehdolle pääkaupungista, missä kilpailijana lienee muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

Puhemiehen äänet

Varsinais-Suomessa huomio kiinnittyy puhemies Maria Lohelaan. Hän oli vaalipiirinsä viimeinen perussuomalainen läpimenijä. Näkyvä asema tuo toki julkisuutta, mutta ymmärtävätkö äänestäjät, että puhemiehen status pakottaa Lohelan vaikenemaan esimerkiksi maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään?

Varsinais-Suomen Ville Taviolla lienee silti syytä murehtia kohtaloaan Lohelaa enemmän. Hämeessä kuolemanpaikalla on Jari Ronkainen.

Satakunta on maan perussuomalaisin vaalipiiri. Joka neljäs satakuntalainen antoi äänensä perussuomalaisille. Puolue voi säilyttää siellä kaksi paikkaansa.

Perussuomalaisten Tiina Elovaara oli koko Pirkanmaan vaalipiirin viimeinen valituksi tullut ehdokas. Hänen mandaattinsa olisi siis suurimmassa vaarassa. Savo-Karjalassa saavat jännittää ainakin Kari Kulmala ja Kimmo Kivelä.

Porvarien duunari

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström oli Kaakkois-Suomen vaalipiirin äänikuningas. Lähes 10 000 äänen mies on noussut yllättäen puolueensa toiseksi näkyvimmäksi ministeriksi.

Voikkaan lakkautetun paperitehtaan entinen luottamusmies on kohdannut ay-liikkeen ja vasemmisto-opposition raivon puolustellessaan hallituksen kaavailemia pakkolakeja: työajan pidennyksiä ja vuorolisien leikkauksia. Iskeekö perusduunarien ”varoitus” duunariministeriin?

Aika näyttää, hyväksyvätkö pohjalaiset Vesa-Matti Saarakkalan irtiotot hallituspolitiikasta. Syksyn mittaan Soinin suututtanut Saarakkala oli vielä keväällä perussuomalaisten suosituin ehdokas Vaasan vaalipiirissä.

Keski-Suomen Toimi Kankaanniemi ja Teuvo Hakkarainen ovat hankkineet epämääräistä mainetta. Tällä gallupkyydillä molempien edustajaura päättynee tähän kauteen.

Leikkaaja Lapista

Ville Vähämäki oli Oulun vaalipiirin viimeinen perussuomalainen valittu. Olisiko suuremmassa putoamisvaarassa eduskuntaryhmästä väliaikaisesti eronnut Olli Immonen, joka lietsoi kesällä hengenheimolaisiaan taisteluun ”monikulttuurista painajaista” vastaan?

Oulun vaalipiirin pakkaa sekoittanee myös Sebastian Tynkkynen. Hän ei ollut keväällä lähelläkään valintaa, mutta on sittemmin noussut puolueensa kolmanneksi varapuheenjohtajaksi. Mies hämmentää muuta puolue-eliittiä kyseenalaistamalla hallitusyhteistyön.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä on puolueensa ainoa lappilainen kansanedustaja. Hyvällä äänimäärällä valittu ministeri kieltää tekevänsä työtään miettien omaa kannatustaan.

”Emme tee pelkästään leikkauksia, vaan pyrimme muuttamaan sosiaaliturvan rakenteita siten, että voimme turvata myös tulevien sukupolvien hyvinvointi”, Mäntylä muotoilee Seuralle.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2019, ellei maa ajaudu sellaiseen umpikujaan, että päädytään ennenaikaisiin vaaleihin.

Näin laskettiin

Puolueiden tulevat edustajamäärät arvioitiin Yleisradion 8.10.2015 julkistaman kannatusmittauksen tulosten pohjalta.

Laskennan perustana oli nyrkkisääntö, jonka mukaan puolueen edustajamäärä voidaan laskea kertomalla sen kannatus kahdella. Jos ensimmäiseksi desimaaliksi tuli 0–4, puolueen edustajamäärä pyöristettiin alaspäin, jos taas ensimmäinen desimaali oli 5–9, edustajamäärä pyöristettiin ylöspäin.

Tällä laskutavalla edustajien kokonaismääräksi tuli 197. ”Puuttumaan jääneet” kolme paikkaa jaettiin keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten kesken desimaalien pyöristyksen jälkeen.

Kaava toimii vain suuntaa-antavasti. Esimerkiksi vaaliliitot voivat synnyttää poikkeamia kyseisellä tavalla laskettuihin edustajamääriin. Kaava ei liioin ennakoi vaalipiirien viimeisiä läpimenijöitä. Tämä selittää osin sen, että keskustan paikkamäärä näyttäisi putoavan, vaikka sen kannatus on suurempi kuin vaaleissa.

X