Käärijä yhdisti Suomen kansan – ”Harvinaista yhtenäiskulttuurin ajoista muistuttavaa herkkua”
”Juuri tällaisia yksittäisiä hetkiä nykynuoriso muistelee 50 vuoden kuluttua”, Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Kuka olisi uskonut, millaisen suomalaisia yhteen sitovan kokemuksen euroviisuedustajamme Käärijä tänä keväänä tarjoaa. Ihmiset hullaantuivat askartelemaan vihreitä boleroita ja hihoja itselleen ja jopa lemmikeilleen. Naposteluannokset olivat vihreän sävyisiä, ja sama värimaailma näkyi useiden yritysten tempauksissa. Jopa Helsingin rautatieaseman legendaariset kivimiehet puettiin Käärijä-teemalla.
Itse viisulähetyskin tavoitti illan mittaan peräti 2,8 miljoonaa suomalaista. Harvinaista yhtenäiskulttuurin ajoista muistuttavaa herkkua. Juuri tällaisia yksittäisiä hetkiä nykynuoriso muistelee 50 vuoden kuluttua, miten asiat olivat ennen niin hyvin…
Käärijä eli vantaalainen Jere Pöyhönen erottuu ennen kaikkea persoonallaan. Hän hurmasi eurooppalaiset antamaan viisuissa eniten yleisöääniä – ja hänet kruunattiinkin monien puheissa sydänten voittajaksi. Sama hurmos on jatkunut kilpailun jälkeen Suomessa. Energistä keikkaa Helsingin jäähallissa seurattiin ulkomaita myöten.
Pirteä hahmo tarttuvine veisuineen on juuri sitä iloa, valoa ja hauskuutta, jota tämä aika kaipaa. Sopiva annos suomalaista hulluutta ja itselleen nauramista, jota mielensäpahoittajat voivat seurata vain kateudesta käärijänvihreinä. Onneksi ilolla on tapana tarttua jäyhempiinkin persooniin.
Elämyksiä tarjolla
Tunne on näkynyt myös jääkiekon MM-kotikisoissa. Valitettavasti vain hieman toisella tavalla. Leijonien pelejä enemmän tunteita ovat herättäneet kiekkoareenalla myytävien ruokien ja etenkin oluen hinta. Katsomoon kestittyjen yritysvierailijoiden osuus on näyttänyt jälleen kerran, että pelielämys jää vaisuksi, jos penkeillä vain pönötetään hiljaa ja kännykkää räpläten. Ei siellä nyt ihan käärijöinä tarvitse jammailla, mutta edes pienet reaktiot ja elonmerkit tekisivät tunnelmalle hyvää. Ero viisukisailun ja Käärijän aikaansaamaan tunnereaktioon on valtava.
Myös Seura tekee parhaansa, jotta jutuistamme syntyisi lämmin läikähdys lukuelämyksen aikana. Hyvä esimerkki on 24. toukokuuta ilmestyvän lehden kansijuttu Eila Roineesta. Rakastetun näyttelijän elämä on ollut vaiheikas ja sisältänyt monia surullisia asioita. Tuttu, topakan realistinen asenne loistaa läpi haastattelun.
Jatkossa lupaamme sykähdyttää entistä enemmän. Ensi viikolla saat käteesi uudistuneen Seura-lehden.
Näyttelijä Vili Auvinen ja Eila Roine marraskuussa 1981. © Urpo Rouhiainen/Skoy