Pakolliset kutsunnat kaikille – Halutaanko naiset nyt aseisiin oikeasti vai leikisti?
Parlamentaarinen komitea esittää kutsuntoja pakolliseksi muillekin kuin miehille. Mitä väliä tällä on, jos inttiin määrätään vastedeskin vain yhden sukupuolen ihmisiä? Ja militarisoiko tämä naistenkin ikäluokat?
Parlamentaarinen komitea haluaa uudistaa asevelvollisuutta. Jos kutsunnat tehdään pakollisiksi, jokainen nuori joutuu ottamaan henkilökohtaisesti kantaa maanpuolustusasioihin, menipä inttiin tai ei.
Asevelvollisuuden tulevaisuutta pohtiva eduskunnan komitea on saanut ajatushautomisensa valmiiksi. Tulokset julkistetaan virallisesti tämän kuun lopulla, mutta Helsingin Sanomat kertoi jo ensimmäiset väliaikatiedot tulevista muutosehdotuksista.
Puolueet haluavat kutsunnat pakollisiksi myös nuorille naisille. Asepalvelukseen meno säilyisi edelleenkin heille vapaaehtoisena, mutta kutsuntoihin pitäisi mennä kuulemaan tästä vaihtoehdosta.
Puolueiden nuorisojärjestöt ovat olleet näistä asioista jo aiemmin tänä syksynä hyvin yksituumaisia: kutsunnat ovat (pieni) askel parempaan suuntaan tasa-arvossa.
”Kun kaikki sukupuolet ovat mukana kutsunnoissa, tulisi muiden kuin miesten hakeutumisesta vahvemmin poikkeuksen sijaan normi”, sanoo demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto Seuralle.
Hän muistuttaa myös siitä, että tällä väestörakenteellamme taistelukelpoisia miehiä ei riitä tarpeeksi kaikkiin puolustusvoimille vastedes keksittäviin uusiin tehtäviin.
”Kun noin kolmannes alle 30-vuotiaista miehistä keskeyttää palveluksen jo nykyisellään ja ikäluokat ovat jatkuvasti pienempiä, on aito riski siitä, ettei sillä voida taata enää tulevaisuudessa uskottavaa puolustusta. Lisäksi nykymallissa naisten palvelukseen hakeutuminen on raskas prosessi ja vaatii yksilöltä paljon selvittelyä esimerkiksi terveystarkastuksiin liittyen.”
Tasa-arvon lisäksi militarisointi puhuttaa
Rauhanjärjestöt epäilevät kutsuntojen laajentamista vanhan järjestelmän tekohengitykseksi.
”Tämä tuntuu aika tekaistulta ratkaisulta, jolla näennäisesti vastataan muutospaineeseen ilman, että oikeasti aiotaan lisätä naisia armeijassa”, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
”Ja sitä naisten määrän lisäämistä rauhanliike ei kannata.”
Lodenius muistuttaa, että asevelvollisuuden radikaalimpi remontti esimerkiksi Norjan mallin mukaiseksi, kaikkia koskevaksi palveluksi, jäi nyt tekemättä.
”En näe suurta uhkaa kutsuntojen laajentamisesta , mutta se on varsin kallis ratkaisu jos ei siis aiota uudistaa myös sitä ketkä asepalveluksen käyvät.”
Arvostelijoiden mielestä kutsuntojen pakollisuudella militarisoidaan myös naisten ikäluokat. Pinja Perholehto on tästä eri mieltä.
”Militarisoinnin vastustamista ei tulisi linkittää keskusteluun järjestelmän tasa-arvoistamisesta. Tasa-arvo on nimenomaan sitä, että samat käytännöt kaikille sukupuoleen tai taustaan katsomatta”, hän sanoo.
Saako nuori nyt riittävästi tietoa turvallisuusuhkista ja puolustuksesta?
Vasemmistoliitto jätti mietintöön eriävän mielipiteensä, koska nykyinen siviilipalvelusmalli jää esityksissä uudistamatta. Puolueen mielestä siviilipalvelusmiesten asema päinvastoin heikkenisi siinä.
Kutsunta-ajatusta ei puolue sinänsä vastusta.
Monen vasemmistoliittolaisen mukaan kutsunnoissa voisi olla hyvä tilaisuus kaikille nuorille ihmisille vaatia vastauksia tärkeisiin kysymyksiin maan turvallisuusratkaisuista.
Esimerkiksi komitean varajäsen, kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas) tietää hyvin, mitä hän itse kysyisi kutsuntalautakunnalta, jos nyt joutuisi nuorena naisena sellaisen eteen.
”Kysyisin, miten puolustusvoimissa huomioidaan se, että Suomen turvallisuusuhat liittyvät yhä enemmän ilmaston lämpenemiseen ja sen seurauksena tuleviin kansallisiin ja kansainvälisiin kriiseihin.”
Veronika Honkasalo tivaisi sotilailta myös, miten intti itse edistää käytännön toiminnassaan tasa-arvoa ja torjuu seksuaalista häirintää – jota kenenkään nuoren ei pidä missään yhteydessä kokea.
Myös demarinuorten Pinja Perholehto pitää tärkeänä sitä, että muutkin kuin miehet saisivat jo kutsuntaikäisinä enemmän tietoa maanpuolustuksesta, sen eri muodoista ja suomalaisen turvallisuuden elementeistä.
”Kutsunnat ovat toki lyhyt tilaisuus, joten maanpuolustustietoa tulisi nivoa vahvemmin osaksi myös opetussuunnitelmia. Tietous kytkeytyy siihen, kuinka omaksi puolustus koetaan ja miten vahvaksi esimerkiksi kansalaisten maanpuolustustahto rakentuu”, Perholehto sanoo.