Kainuu teki ihmeen ja selätti lääkäripulan – näiden 4 keinon avulla se onnistui

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kainuussa lääkäreiden ei tarvitse työskennellä pelkästään terveyskeskukessa. © Colourbox
Kuntayhtymän valttikorttina on työnteon joustavuus.

Vuonna 2006 Kainuu kärsi Suomen vakavimmasta lääkäripulasta. Nyt Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymässä vapaita lääkärinvirkoja on vain kaksi.

Mitä on tapahtunut? Miten lääkäreitä on saatu palkattua Kainuuseen, jossa väestö vähenee ja vanhenee?

1. Rahaa tarvittaessa

Hyvä palkka houkuttaa. Kainuuseen on aiemmin yritetty saada lääkäreitä palkan päälle maksettavalla 20 prosentin Kainuu-lisällä. Onko se yhä käytössä?

”Joissakin kauempana sijaitsevissa kunnissa olemme miettineet palkallisia ratkaisuja, mutta emme koko alueella”, kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoo.

Palkan sijaan Kainuussa on panostettu työntekijöiden mahdollisuuksiin.

2. Työntekijöitä kuunnellaan

Kainuun sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymässä panostetaan uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Lääkäreitä on saatu Kainuuseen myös maakunnan ulkopuolelta. Jopa Espanjasta.

”Espanjasta on rekrytoitu 10 henkilöä, mutta se on kuitenkin pieni osa meidän lääkäreistä”, Ahopelto sanoo.

Nuorille lääkäreille on kehitetty myös  erikoistumispolku.

”Olemme pyrkineet vaikuttamaan siihen, että työntekijöillä olisi hyvä olla töissä. Meillä on mahdollisuus joustavaan työuraan, ja kuuntelemme työntekijän toiveita.”

3. Ei pelkkiä terveyskeskuspotilaita

Normaalisti perusterveydenhuollon järjestää kunta, ja erikoissairaanhoidosta vastaa sairaanhoitopiiri. Kainuussa sama organisaatio hoitaa molemmat.

”Etuna on se, että lääkäri voi työskennellä molemmissa, kun on sama työnantaja kyseessä.”

Koko ajan ei siis tarvitse toimia esimerkiksi terveyskeskuslääkärinä.

”Mutta eivät kaikki lääkärit erikoissairaanhoidon puolellakaan välttämättä halua tehdä vain erikoissairaanhoitoa, vaan välillä hoitaa myös terveyskeskuspotilaita.”

4. Työtä eri alueilla

Kainuussa voi vaihdella myös työskentelykuntaa. Ahopellon mukaan monet lääkärit liikkuvat mielellään kuntien välillä.

”Joissakin kunnissa yli 20 prosenttia on ikäihmisiä, toisissa kunnissa on nuorempaa väestöä. Eri kunnissa on siis erilaisia asiakkaita, ja niissä voi harjoittaa erilaista ammattitaitoa”, Ahopelto sanoo.

Koko maakunnan kattava organisaatio, johon kuuluu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi myös sosiaalihuolto, on Kainuun erikoisuus.

”Keskustelu uusista sotealueista on juuri sen tyyppinen kuin meidän rakenteemme jo on.”

X