Kajonin kuljettajan palkkaturvahakemus hylättiin 1,5 vuoden käsittelyn jälkeen – Professori: ”Selvä tapaus ei saa jäädä odottamaan sitä, että siihen käytetään joskus kaksi minuuttia”

Seura kertoi viime marraskuussa Jarista, koulubussikuskista, joka riitautti vuonna 2017 työnantajaltaan Kajonilta saamansa palkan. Nyt viranomaiset hylkäsivät hänen palkkaturvahakemuksensa sillä perusteella, että työnantaja ei ole maksukyvytön.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Saamatta jääneitä palkkoja voi hakea palkkaturvasta vain jos maksajafirma on varaton.

Seura kertoi viime marraskuussa Jarista, koulubussikuskista, joka riitautti vuonna 2017 työnantajaltaan Kajonilta saamansa palkan. Nyt viranomaiset hylkäsivät hänen palkkaturvahakemuksensa sillä perusteella, että työnantaja ei ole maksukyvytön.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jukka Heinonen

Jari kyyditsi koululaisia Kajonin bussilla Lappeenrannan seudulla alkusyksyllä 2017. Hänen palkkiokseen oli sovittu 32 prosenttia ”auton verottomasta kassasta”.

”Arvelin sopimuskohdan tarkoittavan sitä, kuinka paljon auto tienaa verojen jälkeen”, Jari sanoi Seuralle viime vuonna.

Hän tarkisti, kuinka paljon kaupunki tosiasiassa maksoi Kajonille – ja huomasi, että hänen korvauksensa laskettiin pienemmästä summasta kuin mitä yhtiö laskutti hänen ajoistaan ilman veroja.

Jari irtisanoutui ja jätti ely-keskukseen marraskuussa 2017 palkkaturvahakemuksen, jossa hän vaati entiseltä työnantajaltaan yli tuhannen euron palkkasaatavia. Kyse oli hänen mukaansa myös periaatteesta: hän peräsi reilua kohtelua muillekin kuskeille.

Kajon on tunnettu taksiyhtiö, joka on valtakunnallisesti suuri toimija myös koulukuljetuksissa.

Ely-keskus ei ottanut kantaa itse asiaan

Viime viikolla eli maaliskuussa 2019 ely-keskus ratkaisi asian. Jarin hakemus hylättiin.

Perustelu oli yksiselitteinen: palkkaturvasta voidaan maksaa työntekijälle palkkasaatava vain siinä tapauksessa, että työnantaja on maksukyvytön. Ja silloinkin saatavan on oltava riidaton tai vähintään selkeä.

Itse asiaan, eli siihen, oliko Jari oikeutettu hakemiinsa palkkasaataviin, ely-keskus ei ottanut selvää kantaa.

Kajon siis todettiin maksukykyiseksi, joten Jarin ainoa mahdollisuus hakea saatavaansa on lähteä käräjille. Se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto, koska kustannukset saattavat nousta korkeiksi.

”Sponsori olisi hyvä saada”, hän sanoo.

”Harmittaa, että tuhlasin aikaa”

Jari ei enää muista tarkalleen, miksi hän yritti hakea saamisiaan palkkaturvan kautta. Mutta ainakin menettelyn maksuttomuus houkutti häntä.

Vasta hylkäyspäätöksen saatuaan hänelle selvisi, että ely-keskus on väärä osoite hakea palkkasaamisia, jos työnantaja on maksukykyinen.

”Harmittaa, että tuhlasin tähän niin paljon aikaa.”

Palkkaturvahakemuksia käsittelevät virkamiehet selvittävät työnantajan maksukykyä Asiakastiedosta ja verottajalta tilattavan raportin avulla.

Mutta miksi asiaa käsiteltiin puolitoista vuotta, kun ainakin Asiakastiedosta tiedot voi kaivaa minuuteissa?

Seura pyysi työoikeuden professori emeritus Seppo Koskista perehtymään ely-keskuksen ratkaisuun.

Koskisen mielestä päätös oli ainoa oikea. Mutta samalla hän toteaa, että viranomaisilla on vastuu siitä, että selvät asiat ratkaistaan nopeasti.

”Selvä tapaus ei saa jäädä pinon alimmaiseksi pitkäksi aikaa odottamaan sitä, että siihen käytetään joskus kaksi minuuttia”, hän sanoo.

Virkamiestyön määrä jää avoimeksi

Uudenmaan ely-keskuksen johtavan lakimiehen Anu Jounion mukaan työnantajan maksukyky pitää selvittää vasta siinä vaiheessa, kun hakemuksen kohtalo ratkaistaan lopullisesti. Muuten ratkaisu voi perustua vanhentuneeseen tietoon.

Jarin ja Kajonin tapauksessa aikaa kului viranomaisten pyytämien lausuntojen ja selvitysten antamiseen, puolin ja toisin. Asian käsittelyä hidasti esimerkiksi neljällä kuukaudella pelkästään se, ettei Kajon vastannut ely-keskuksen helmikuussa 2018 lähettämään lausuntopyyntöön, joten käräjäoikeus joutui toimittamaan sen yhtiölle.

Mutta syyskuussa 2018 viranomaiset tiesivät jo kummankin osapuolen kannan asiaan: Jari halusi Kajonilta toista tuhatta euroa, Kajonin ei halunnut sitä maksaa. Myös näkemysten perusteet olivat tiedossa.

Silti asian selvittämistä jatkettiin, muun muassa siksi, että Jari ei ollut osannut laskea pekkaspäivistä vaatimaansa korvausta. Vielä viime joulukuussa häntä pyydettiin toimittamaan verotustaan koskevia tietoja.

Epäselväksi jää, kuinka paljon virkamiestyötä käytettiin setvimään palkkaturva-asiaa, joka kaatui lähes puolitoista vireille tulonsa jälkeen siihen, ettei kyseessä oikeastaan ollut palkkaturva-asia.

Jari ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

X