Kaksi suomalaisprofessoria kannattaa kasvosuojainten laajaa käyttöä koronan torjumiseksi – ”Suojautuminen ei ole tärkeää oman, vaan yhteisen edun vuoksi”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kasvosuojainten käyttö puhuttaa nyt laajasti. Onko suojaimen käytöstä hyötyä tavalliselle kansalaiselle?
Kasvosuojainten käyttö puhuttaa nyt laajasti. Onko suojaimen käytöstä hyötyä tavalliselle kansalaiselle? © iStock
Kolme Euroopan valtiota on ryhtynyt torjumaan koronaviruksen leviämistä määräyksillä kasvojen suojaamisesta julkisilla paikoilla. THL:n mukaan ei ole näyttöä siitä, että maskin laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Professori Petri Lehenkari ja emeritusprofessori Matti Jantunen ovat toista mieltä.

Miljoonat aasialaiset ovat taistelleet COVID-19-virusta vastaan suojaamalla suunsa ja nenänsä. Osa alueen valtioista on myös järjestänyt kansalaisilleen kasvosuojaimia.

Tiukin linja on ollut Kiinalla: se on edellyttänyt koululaisilta ja kaupoissa asioivilta joko kirurgista nenä-suu-suojusta tai terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettua kertakäyttöistä suojusta.

Koronaviruksen leviäminen on valtioiden virallisten tietojen mukaan taltutettu onnistuneesti useassa kasvosuojaukseen luottaneessa Aasian maassa. Länsimaissa tätä keinoa on hyödynnetty selvästi vähemmän, mikä on herättänyt arvostelua aasialaisten asiantuntijoiden keskuudessa.

”Suurin virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on se, että ihmiset eivät käytä maskia. Virus tarttuu pisaroina ja lähikontaktissa. Kasvosuojainta täytyy käyttää, koska puhuessa suusta tulee aina pisaroita. Jos ne, jotka sairastavat taudin oireettomana tai joiden oireet ovat vasta tulossa, käyttävät suojainta, he voivat näin estää tartuttamasta muita”, Kiinan tartuntatautien keskuksen johtaja George Gao sanoi viime viikolla Science-julkaisulle.

Kiinan kertomia tietoja torjuntatoimien onnistumisesta on kuitenkin myös epäilty kaunistelluiksi.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveen ihmisen tulee suojata itsensä vain hoitaessaan koronaan sairastunutta. Viime maanantaina järjestön kannan toisti hätätilajohtaja Mike Ryan, joka varoitti, että kasvosuojaimet voivat väärin käytettynä jopa lisätä tartuntoja.

Koska suojuksista on maailmanlaajuinen pula, Ryanin mielestä niitä pitää kohdentaa eniten tarvitseville, kuten sairastuneita hoitaville ja heistä huolehtiville.

Kolme Euroopan valtiota eri linjalla kuin WHO

Useimpien länsimaiden linja on sama kuin WHO:n, mutta Euroopassa on kolme valtiota, jotka toimivat toisin. Tshekki ja Slovakia ovat määränneet kasvosuojat pakollisiksi julkisilla paikoilla, Itävallassa suu ja nenä pitää suojata kaupoissa tästä päivästä alkaen.

Tshekissä ja Slovakiassa ihmisten odotetaan valmistavan itse suojaimensa. Itävallassa viranomaiset taas jakavat kauppojen edustoilla kasvosuojaimia. Ne eivät ole teknisesti samaa tasoa kuin terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät suojat, mutta niiden arvioidaan silti vähentävän taudin leviämistä tartunnan kantajista.

Näiden kolmen maan strategia näyttäisi siis olevan se, että pandemian torjunnassa oireettomien kansalaisten epätäydellinen suojaus on parempi kuin suojaamattomuus.

THL: Ei näyttöä, että estäisi tartuntoja

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittaa suu-nenäsuojuksen käyttöä terveydenhuollon ammattilaisille ja koronaan sairastuneiden lähikontakteille. Samaa suositellaan hieman löyhemmin myös niille, joilla on koronan kaltaisia oireita ja saattavat tartuttaa muita.

THL:n suosituksen mukaan muut kansalaiset eivät todennäköisesti hyödy suojuksesta:

”Ei ole näyttöä siitä, että suu-nenäsuojuksen laaja käyttö estäisi tartuntoja väestössä. Vaikka suojus estää suun ja nenän koskettelun ja suojaa pisaroilta, siitä on hyötyä vain, jos sitä käyttää oikein. Suojus on vaihdettava usein ja hävitettävä turvallisesti.”

Emeritusprofessori: Vähentää virusten leviämistä

Osa suomalaisista asiantuntijoista on kuitenkin sitä mieltä, että suurten ihmisjoukkojen kannattaisi ryhtyä käyttämään kasvosuojaimia.

”Kun huolehditaan siitä, että hengityssuojaimia riittää ensin lääkäreille, sairaanhoitajille, ambulanssikuskeille ja sosiaalityöntekijöille, sen jälkeen ei ole mitään syytä ruveta torjumaan sitä, että tavallinen kansa alkaa käyttää kasvosuojaimia”, THL:n entinen tutkimusprofessori Matti Jantunen sanoi tiistaina MTV:n haastattelussa.

Työurallaan riskiarviointiin erikoistunut Jantunen siteerasi samassa yhteydessä Hongkongin yliopiston epidemiologia Benjamin Cowlingia. Tämä on todennut, ettei kasvosuojaimia parane väittää kansalaisille tehottomiksi, jos niiden otaksutaan suojaavan terveydenhuollon ammattilaisia.

Jantunen painotti suojainten merkitystä siinä, ettei sairaus leviä kantajasta muihin.

”Suurin osa ihmisistä kantaa ja levittää virusta oireettomina ja he tuntevat itsensä terveiksi. Jos sitä [kasvosuojainta] käytetään yleisesti, niin väittäisin, että se vähentää näiden ihmisten levittämiä viruksia selkeästi.”

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan asenteet oireettomien kansalaisten kasvosuojainten käyttöä kohtaan ovat muuttumassa eri maissa. Hän korostaa, ettei ole ehtinyt perehtyä asiaan eikä siksi ota siihen itse kantaa. Tilannearvion hän kuitenkin esittää.

”Se on varmaan yksi työkalu, jonka useampi länsimaa tulee ottamaan käyttöön.”

Professori: Kasvosuojain kauppaan mennessä

Yksi laajan suojautumisen kannattajista on Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori, ortopedi Petri Lehenkari. Hänen mielestään kasvosuojaimet ovat sairaiden eristämisen, sosiaalisen etäisyyden ja massatestauksien ohella yksi neljästä tärkeimmästä keinosta koronan torjunnassa.

Lehenkari ei kuitenkaan halua, että ihmiset ryhtyisivät hamstraamaan kirurgien maskeja. Hän kannustaa ihmisiä omaehtoiseen suojautumiseen.

”Kasvosuojan käyttö pitäisi ottaa tavaksi kaupassa käydessä. Suoja laitetaan päälle, kun astutaan sisään, ja otetaan pois, kun tullaan ulos. Lisäksi on syytä pitää hanskat kädessä. Ja sairaiden ei pidä mennä ollenkaan kauppaan”, Petri Lehenkari kiteyttää.

Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori Petri Lehenkari on sitä mieltä, että suomalaisten tulisi suojata suunsa ja nenänsä aina kaupassa käydessään.

Oulun yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori Petri Lehenkari puhuu kasvosuojainten sisäkäytön puolesta. Hän on sitä mieltä, että suomalaisten tulisi suojata suunsa ja nenänsä aina kaupassa käydessään.

Ulkona suojaa ei hänen mukaansa tarvita eikä sitä pidä muutenkaan pitää kasvoilla liian pitkään.

”Silloin se limoittuu ja tauti voi levitä sitä kautta.”

Suojainten tehosta tutkimusnäyttöä

Kasvosuojainten tehokkuudesta pisaratartuntana leviävien virusten torjunnassa on näyttöä. British Medical Journalissa julkaistiin 2007 useita eri tutkimuksia läpikäynyt metatutkimus, jonka mukaan kasvosuojaimet olivat tehokkaampia sars-viruksen pysäyttäjiä kuin toistuva käsienpesu.

Lehenkarin mielestä yksi vahvimmista osoituksista suojainten tehosta arkikäytössä on kiinalaistutkimus, jossa vertailtiin erään Yhdysvalloista vuonna 2009 Hongkongiin lentäneen lentokoneen matkustajien sairastumista sikainfluenssaan. Yksikään yhdeksästä tartunnan saaneesta ei ollut käyttänyt maskia, kun taas terveenä säilyneestä 32 hengen verrokkiryhmästä lähes puolet oli suojannut kasvonsa.

Normaalioloissa rautakaupoissa ja apteekeissa myydään hengityssuojaimia, jotka jaetaan käyttäjälle antamansa suojan mukaan kolmeen eri luokkaan. Kirurgeille valmistettavat suu- ja nenäsuojat ovat oma lukunsa: niiden ensisijainen tehtävä on suojata potilasta lääkäriltä, mutta ne suojaavat jonkin verran myös käyttäjäänsä.

Kasvosuojainten käyttöön epidemian torjunnassa tuo oman haasteensa se, että tottumaton käyttäjä saattaa sitä riisuessaan vahingossa koskea ensin suojaimen pintaan ja sitten kasvoihinsa. Suojainta pitäisi myös pestä tiheästi, jotta se ei kääntyisi tarkoitustaan vastaan.

Brittitutkimus: t-paidastakin oli apua

Koska teollisesti valmistetuista hengityssuojaimista vallitsee maailmanlaajuinen pula, juuri nyt polttavin kysymys ei ole niiden oikea käyttötapa, vaan se, voidaanko itse tehdyillä suojilla hidastaa pandemian leviämistä. Tutkimustulokset itse kyhättyjen suojien tehosta vaihtelevat.

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan keittiöpyyhkeestä tehty suoja odotetusti hävisi selvästi kirurgin nenä- ja suusuojalle ja vielä enemmän tehokkaalle suojaimelle, mutta suojasi käyttäjäänsä merkittävästi tyhjää enemmän. Toisaalta kyhäelmä ei pidätellyt juuri lainkaan sen takaa lähetettyjä hiukkasia.

Brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan taas itse tehdyt suojat eivät olleet suinkaan hyödyttömiä influenssan torjunnassa. Kun leikkaussalimaski pysäytti 89 prosenttia tutkituista bakteereista, pölynimuripussi ylsi melkein samaan ja t-paitakin pysäytti hiukkasista 70 prosenttia.

Petri Lehenkarin mukaan tutkimustietoa aiheesta on valitettavan vähän.

”Tämä on sellaista tutkimusta, jota ei pidetä kovin seksikkäänä. Toivottavasti vastaisuudessa tällaiselle löytyy rahoitusta. Mutta juuri tässä tilanteessa kehottaisin katsomaan niitä maita, jotka pärjäävät tämän epidemian torjunnassa.”

Viruskuorman koolla on väliä

Lehenkarin arvion mukaan kasvojen suojaamisen suurin merkitys on se, että tartuntaa mahdollisesti kantava oireeton ei tartuta muita niin herkästi muita kuin ilman suojaa.

”Suojautuminen ei ole tärkeää niinkään oman, vaan yhteisen edun vuoksi.”

Jo sillä, että osa suusta ja nenästä ulos tulevista pisaroista pysähtyy esimerkiksi huiviin, on merkitystä. Ihmisestä toiseen kulkeutuvan viruskuorman koko vaikuttaa paitsi tartuttavuuteen, myös taudin vakavuuteen.

”Jos virusmäärä on vähäinen, elimistöllä on tuntikausia enemmän aikaa saada oma puolustuksensa kuntoon.”

Petri Lehenkari korostaa myös sitä, että mitä nopeammin pandemia saadaan hallintaan, sitä lievemmäksi jää yhteiskunnan ja talouden romahdus. Myös paluu tavalliseen arkeen aientuu, jos suojautumisella ja muilla toimilla onnistutaan nopeuttamaan edessä olevan epidemiahuipun jälkeistä sairaalahoitoa tarvitsevien lukumäärän putoamista  mahdollisimman nopeasti tasolle, jolla suomalainen terveydenhuolto selviytyy siitä kohtuudella.

Suojasta uusi normaali?

Professorin arvion mukaan kansalaisten suojautumista on Euroopassa hidastanut se, ettei maskien käyttö ole täällä tapana, toisin kuin tiheään asutussa Itä-Aasiassa, jossa on myös enemmän tuoretta kokemusta pandemioista.

Petri Lehenkari ei kaipaa suojautumisesta viranomaisten käskyä, vaan toivoo, että suomalaiset omaksuisivat tavan vapaaehtoisesti.

”Suojusta on surkea pitää yksin päällä, mutta toivottavasti onnistumme tekemään siitä nyt pahimman vaiheen aikana uuden normaalin.”

Tshekissä itse tehdyistä maskeista on muodostunut todellinen kansanliike. Ensimmäisiä tämän suuntaisia merkkejä on nähty myös Suomessa. Esimerkiksi Heinolan kaupunki julkaisi viime viikolla opetusvideon maskin valmistamiseksi.

Lehenkarilla on idea, kenen pitäisi myös tarttua asiaan.

”Toivon, että Martat auttaisivat. Heihin ja mummoihin kannattaa luottaa.”

Itse hän aikoo käyttää kaupassa toistaiseksi kaverinsa lahjoittamaa putkihuivia suunsa ja nenänsä edessä.

Kaksi suomalaisprofessoria kannattaa kasvosuojainten laajaa käyttöä koronan torjumiseksi.

Kaksi suomalaisprofessoria kannattaa kasvosuojainten laajaa käyttöä koronan torjumiseksi. © Pekka Nieminen / Otavamedia

Lue myös: Kysely paljastaa: Tällaista on nyt sairaanhoitajien arki koronaepidemian keskellä – ”Tiedämmekö tarpeeksi? Hirveä epävarmuus vallitsee keskuudessamme”

Lue myös: Pauliinan 9-vuotias poika sairastui koronaan – Näin salakavalasti koronavirus eteni perheessä: ”Taudin rajuus yllätti”

X