Hylätty verkko pyytää saalista jopa viisi vuotta – Verkkojen valmistajillekin vaaditaan vastuuta kierrätyksestä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Haamuverkot ovat hylättyjä pyydyksiä, jotka jatkavat kalastamista merenpohjassa.
© iStock
Merten muovijätettä muodostuu eniten hylätyistä kalaverkoista. Eläimille ja ympäristölle haitallinen haamuverkko-ongelma olisi kitkettävissä kierrätysmahdollisuuksia parantamalla.

On arvioitu, että kaikesta maailman meriin päätyvästä muovijätteestä haamuverkot muodostavat kymmenesosan ja ovat näin vedenalaisen muovijätteen merkittävin laji.

Verkkomateriaali ei ole kelluvaa materiaalia, mutta voi pyydystää pohjalla vesieläimiä vuosia. Styroksiset kohot jäävät kellumaan ja hajoavat pieniksi styroksiksi tunnistettaviksi palleroiksi, jotka säilyvät luonnossa muodossaan vähintään vuosikymmeniä.

Mikromuoviksi hajottuaan styroksi ja nylonverkko pysyvät luonnossa vielä pidempäänkin – verkko jopa 600 vuotta.

Verkkojen vesille hylkääminen pitää lopettaa kokonaan

Pyydyksiä irtoaa toisinaan vahingossa joko veneen perässä vedettäessä tai paikalleen laskettavat verkot irtoavat kohoistaan.

WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuon mukaan, jotkut heittävät käyttöikänsä päässä olevat verkot roskiksen omaisesti vesistöihin.

”Kalastajat jättävät verkkoja ihan tahallaan veteen siinä vaiheessa, kun ne ovat niin huonokuntoisia, ettei niillä kannata enää kalastaa. Se pitäisi saada loppumaan kokonaan”, Soirinsuo painottaa.

Ajan kuluessa verkot painuvat pohjaan niihin kertyvän saaliin takia. Lisäksi ne limoittuvat, jolloin niiden kalastavuus edelleen heikkenee. Haamuverkoiksi jääneet pyydykset kuitenkin jatkavat saaliin pyytämistä vielä viiden vuoden kuluttua 6-20 prosentin teholla.

Verkkojen roskaantuminen vähentää kierrätysmahdollisuuksia

Täysin hukkaan menevän kalasaaliin lisäksi haamuverkkoihin jää kiinni muita eläimiä, kuten vesilintuja ja hylkeitä, sekä vesikasveja ja roskaa, mikä hankaloittaa verkkojen kierrätysmahdollisuuksia.

”Verkot keräävät kaikennäköistä muuta roskaa ja risuja. Verkon mukana voi tulla valtavasti merirokkoa tai simpukkaa, kun se nostetaan merestä. Se ei ole todellakaan puhdasta muovia.”

Meren pohjassa kasvustoa keränneen muovin laatu on heikkoa. Raaka-aineena sen käyttömahdollisuudet ovat vajaat.

”Tutkitaan tällä hetkellä eri vaihtoehtoja, muttei olla vielä päädytty tulokseen, mikä voisi olla se kaikkein paras. Verkkomateriaalia voisi mahdollisesti käyttää täyteaineena komposiittimateriaalissa, jota käytetään muun muassa terassilaudoissa. Komposiittiin laitetaan sekä sahanpurua että muovijätettä, mistä syntyy kierrätyslankkutyyppinen ratkaisu.”

Toinen mahdollisuus on valmistaa pyrolyysiöljyä, jonka jakeita voi käyttää uuden muovin valmistukseen ja polttoaineena.

Puhtaina kierrätetyistä verkoista sen sijaan voidaan valmistaa jopa vaatteita.

Ilmainen jätehuolto ratkaisisi haamuverkko-ongelman – Tuottajan pitäisi maksaa kierrätyksestä

Suomen ympäristökeskus SYKE ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ovat alkaneet selvittää Selkämeren haamuverkkotilannetta Kapyysi-hankkeella. Samalla kehitetään pyydysten keräystä ja jätehuoltoa.

Myös Anna Soirinsuo peräänkuuluttaa tehokkaamman jätehuollon osuutta haamuverkko-ongelman kitkemisessä.

Käytöstä poistuneiden verkkojen viemisestä jätteidenkeräyspisteeseen on voinut joutua jopa maksamaan.

”Satamiin pitäisi saada tarpeeksi jätehuoltofasiliteetteja, jotta verkot pystyttäisiin viemään siitä muovinkeräykseen. Se olisi tärkeää. Ajamme tuottajavastuuseen perustuvaa verkkojen takaisinottoa. Kaikissa ainakin vähänkin suuremmissa satamissa pitäisi olla vastaanottopaikka, johon saa viedä ilmaiseksi verkkonsa, joita ei enää käytä”, Soirinsuo sanoo.

X