Kalatalous kriisissä, suomalaisia kalanpoikasia odottaa tuho Venäjän hyökkäyksen vuoksi – ”Nyt tarvittaisiin joustoa ympäristöhallinnolta”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Itämeren silakkaa käytetään Raisioaquan valmistaman rehun raaka-aineena.
Suomen kalatalous on ollut vahvasti Venäjä-sidonnaista. Kun rehun ja kalanpoikasten vienti pysähtyi sodan vuoksi, herättiin odottamattomiin ongelmiin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut monenlaisia odottamattomia ongelmia talouden eri osa-alueilla Suomessakin. Yksi niistä on kotimainen kalatalous, etenkin kalanviljelyelinkeino.

Kalanpoikaset, jotka ennen sotaa olisi viety kasvatettaviksi Venäjälle, uhkaavat nyt joutua kasvatuksen sijaan tuhottaviksi.

Kyseessä on määrä, joka aikuisiksi kaloiksi kasvatettuna lähentelee Suomen vuosituotantoa. Kotimaahan poikasia ei voi myydä, koska kotimaiset kalankasvattajat eivät voi edes tällaisessa tilanteessa lisätä tuotantoa.

Siihen olisi kyllä resursseja, mutta kasvatus perustuu ympäristölupiin. Ne puolestaan ovat erittäin tiukkoja kuormitusperusteisesti tai tuotantomääräperusteisesti.

”Nyt tarvittaisiin joustoa ympäristöhallinnolta, että kalanpoikaset saataisiin kasvattaa Suomessa, vaikka jonkun yrityksen tai tahon ympäristölupa ylittyisikin. Siitähän tämä on käytännössä kiinni”, sanoo Raisioaquan johtaja Tomi Kantola.

Jos poikaset joudutaan tuhoamaan, tuhotaan samalla merkittävä määrä ruokaa. Samaan aikaan Suomeen tuodaan Kantolan mukaan joka päivä yli miljoonalla eurolla kalaa ulkomailta.

”Toivottavasti vesiensuojelun tavoitteet eivät aja tässä asiassa ja poikkeustilanteessa kalan omavaraisuuden yli.”

Kirjolohille etsitään uutta kotia

Kaikkiaan Suomessa kasvatetaan vuodessa hieman vajaat 50 miljoonaa kalanpoikasta.

Savon Taimen on eräs suurimpia kotimaisia kalanviljelyalalla toimivia yrityksiä, joita Venäjän viennin pysähtyminen koskettaa merkittävästi. Yhtiöryhmällä on kolmetoista tuotantoyksikköä eri puolella Suomea.

Yritys on ennen sotaa vienyt kirjolohen poikasia muun muassa Venäjän Karjalaan.

Savon Taimenen toimitusjohtaja Yrjö Lankinen ei halua kertoa julkisuuteen tarkkoja kalanpoikasmääriä, jotka ovat tällä hetkellä tuhoamisuhan alla.

”Yhtään kalaa ei ole vielä laitettu monttuun”, Yrjö Lankinen sanoo 13. huhtikuuta.

Yritys haluaa odottaa mahdollisimman pitkään jotakin muuta ratkaisua kuin kalanpoikasten tuhoamista. Jos ratkaisua ei löydy pian, tuhoaminen jäänee ainoaksi vaihtoehdoksi.

”Kyllähän ne ajat tässä lähestyvät. Sitä ennen katsotaan kaikkia mahdollisuuksia, eli löydettäisiinkö niille jatkokasvatuspaikkaa Suomesta.”

Ministerien vastausta ei kuulu

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi vei lähes 50 miljoonan euron arvosta kalaa, kalarehuja ja kalanpoikasia Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan vuonna 2020. Viennin arvosta pyyhkiytyi yli puolet pois, kun kalarehujen Venäjän vienti lopetettiin.

Kalatalous yrityksineen hakee ratkaisua lupien ja lakien säätäjistä.

Raisioaqua, Kalankasvattajaliitto ja joukko muita kala-alan toimijoita lähettivät 25. maaliskuuta ministeriöihin vetoomuksen. Siinä pyydetään muun muassa joustamaan kalankasvatuksen ympäristöluvissa, nopeuttamaan Valtioneuvoston viime vuonna vahvistaman Kotimaisen kalan edistämisohjelman toteuttamista ja ministeriöitä pääsemään yhteisymmärrykseen Itämerirehun kriteereistä ja miten sen käyttäminen huomioidaan ympäristöluvituksessa.

”Miljoonien kilojen ruokakalakasvatusta koskeva poikasmäärä uhkaa joutua hävitettäväksi ja samalla kotimainen kalanrehun tuotanto on uhan alla”, vetoomuksessa kirjoitetaan.

”Poikkeusaikana hallinnolta tarvittaisiin ehdottomasti joustoa”, Raisioaquan johtaja Tomi Kantola kertoo.

Vetoomus lähti maa- ja metsätalousministeriöön ja ympäristöministeriöön ainakin Annikka Saarikolle, Mika Lintilälle, Jari Lepälle ja Emma Karille.

Minkälaisia vastauksia ministereiltä on tullut?

”Vastausta ei ole vielä [13.4.] saatu. Yksittäisiä keskusteluja on käyty, mutta kukaan ei ole esimerkiksi kirjallisesti vastannut vetoomukseen.”

Raisioaqua aloitti yt-neuvottelut

Raisioaqua kertoi 7. maaliskuuta aloittavansa yt-neuvottelut. Vaikka yrityksen liiketoiminta käsittää kalanpoikasten sijaan muun muassa rehua, kalanpoikaset ovat kuitenkin yritykseen sidoksissa.

”Jos kalanpoikaset saataisiin kasvattaa Suomessa, ne tarvitsisivat nyt lisää rehua ja ensi vuonna vielä enemmän rehua. Se ruokkisi meidän rehutehdastamme, joka on tällä hetkellä edellä mainituista syistä kriisissä”, Kantola kertoo.

Raisioaquan toiminta on ollut voimakkaasti Venäjä-sidonnaista, mutta Raisio-konserni teki päätöksen, ettei enää vie rehuja Venäjälle.

”Se oli ainut oikea päätös tässä tilanteessa, vaikka päätöksellä liikevaihdostamme tippui 65 prosenttia pois.”

Vaikutukset kalastukseen saakka

Rehutehtaaseen ja sen yt-neuvotteluihin liittyy vaikutuksia myös 30 hengen henkilöstöä laajemmalle alueelle. Raisioaqua on ainoa kalanrehun valmistaja Suomessa. Muu Suomeen tuleva kalanrehu on peräisin ulkomaisilta yrityksiltä.

Yritys on keksinyt itämerirehun, josta kalatalousalalla puhutaan runsaasti. Itämerirehun raaka-aineena käytetään Itämeren silakkaa ja kilohailia.

”Niistä tehdään kalajauhoa ja kalaöljyä. Sen avulla kierrätämme Itämeren omia ravinteita. Eli kun näitä kaloja nostetaan kuivalle maalle, niiden mukana nostetaan Itämerestä pois aina esimerkiksi fosforia ja typpeä. Maallikon termein tätä voisi sanoa suuren mittakaavan hoitokalastukseksi”, Tomi Kantola kertoo.

Kantola muistuttaa, että kärsijänä tilanteessa ei ole vain kalatalous, Jos ainoa kotimainen kalanrehuyritys syystä tai toisesta poistuisi rehumarkkinoilta, vaikutukset ulottuisivat muun muassa kalastuselinkeinoon saakka.

”Rehujemme valmistuksessa tarvitaan iso määrä silakkaa ja kilohailia. Muutama ihminen on sanonut minulle valtion hallinnostakin, että silakka on määritelty erittäin tärkeäksi kriisiajan ruoaksi. Kuka ne sieltä merestä kalastaa, jos Raisioaquaa ei tässä ketjussa olisi?”

Lue myös: Suomenlahden silakat ovat laihtuneet – ”Suuri osa on niin laihoja, että ne kuolevat tai päätyvät petokalojen saaliiksi”

X