Kansalaisten euroskeptisyys kasvaa – Enemmistö uskoo EU:n hajoavan

Eurovaalien alla kansalaiset antoivat päättäjille kylmän kuitin. Enemmistö ei usko, että EU pysyy kasassa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Eurovaalien alla kansalaiset antoivat päättäjille kylmän kuitin. Enemmistö ei usko, että EU pysyy kasassa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Yli puolet eurooppalaisista uskoo, että EU hajoaa seuraavan 20 vuoden kuluessa. Luku käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jonka teki ajatushautomo ECFR (European Council of Foreign Relations).

Mielipidemittaus toteutettiin 14:ssä Euroopan maassa ennen kevään 2019 eurovaaleja. Vain kolmessa maassa (Ruotsi, Tanska, Espanja) EU:n hajoamiseen uskoi alle puolet väestöstä. Vastaavasti Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa, Unkarissa, Itävallassa, Romaniassa, Slovakiassa, Kreikassa, Puolassa ja Tsekeissä enemmistö ihmisistä uskoi, että EU:n hajoaminen on realistinen mahdollisuus.

Joka kolmas kyselyyn vastannut rankalainen ja puolalainen uskoi, että sota Euroopassa on mahdollinen.

Mielipidemittauksesta kertoi ensimmäisenä brittiläinen The Guardian.

Euroskeptisten puolueiden kannatus vuosina 1994–2019. Kannatusluvut on otettu EU-vaalituloksista. EU:n ulkopuolisten maiden luvut ovat peräisin parlamenttivaalien tuloksista. Vuoden 2019 luvut perustuvat tuoreisiin (1.5.2019) kannatusmittauksiin. Lähde: Poll of Polls

Euroskeptisyyden kasvu

Seura uutisoi pari viikkoa sitten, kuinka kansalaisten euroskeptisyys on kasvanut 2010-luvulla. Luvut käyvät ilmi Euroopan parlamenttivaalien tuloksista ja tuoreista kannatusmittauksista.

Epäilyn taustalla on EU:n epäonnistuminen suurten kriisien edessä. Finanssikriisi ja pakolaiskriisi ovat kaksi suurta kokonaisuutta, jotka repivät Eurooppaa rikki. Samaan aikaan Saksan ajama kova talouskuri on aiheuttanut syviä railoja Euroopan sisällä.

Äänestäjien tyytymättömyys näkyy uusien poliittisten liikkeiden vahvistumisena lähes kaikissa Euroopan maissa. Perinteisten puolueiden valta-asema on uhattuna.

Uusien tulokkaiden joukossa on Ranskan Emmanuel Macronin kaltaisia populisteja. Macron haluaa uudistaa EU:n rakenteet, mutta samaan aikaan hän on EU-myönteinen.

Oikeistopopulismin noususta on puhuttu paljon. Mutta samaan aikaan myös EU:iin kriittisesti suhtautuvat vasemmistopopulistit ovat kasvattaneet kannatustaan etenkin eteläisessä Euroopassa.

Nationalismi 2.0

”On jännä, että oikeistopopulistit määrittävät nyt nationalismia, vaikka sen pitäisi mennä toisin päin. He puhuvat vain nationalismin ahdasmielisimmällä äänellä”, sanoo professori Jussi Pakkasvirta Helsingin yliopistosta.

Alue- ja kulttuurintutkimuksen professorina toimiva Pakkasvirta myöntää itsekin auliisti olevansa nationalisti. Kansakunnan ajatus on syntynyt yli 200 vuotta sitten. Hänen mukaansa se on modernin ihmisen tärkein identiteetin ja yhteisöllisyyden ydin.

Ajatus yhtenäisestä Euroopasta on kaunis. Mutta Euroopan Unioni ei ole kyennyt korvaamaan kansakuntaa.

Jussi Pakkasvirran mielestä populistiset liikkeet ovat käyttäneet kansakunnan ajatusta tehokkaasti oman suosionsa rakentamisessa. Samalle ne ovat sisäistäneet ikivanhan totuuden: ”Kansallismielisyyden varaan voi rakentaa myös yksiulotteisen maailmankuvan.”

Moni oikeistopopulistinen puolue tarjoaa äänestäjille nostalgisia kuvia ajasta, jolloin elämä oli yksinkertaista ja turvallista.

Kansallismielisyyden kauhistelu ei vie keskustelua eteenpäin.

Jussi Pakkasvirran mielestä liberaalit ja vasemmistopuolueet voisivat vastata maahanmuuttovastaiseen nationalismiin uudistamalla omaa käsitystään nationalismista.

X