Kansalaisten ”sote-pisteytys” hämmentää – Uudesta korvausmallista ei ”ota tolkkua kukaan”
Mikä suomalaisia järkyttää sote-pisteytyksessä? Seura keräsi ja selvitti asiaa.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio uhosi Ylen Aamu-tv:ssä mahdollisesta sote-uudistuksen tuomasta korvausmallista.
”Tämän hetkisen eduskunnan esityksestä ei ota tolkkua kukaan”, Reijo Aarnio jyrähti.
Yritetään kuitenkin, vaikka esityksen sisältö ja siinä käytetyt sanat ovat – kieltämättä – vaikeaselkoisia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kehittelee uutta kansalaisten sote-pisteytys korvausmallia. Tämän hetkisessä eduskunnalle tarjotussa esityksessä suomalaiset pisteytettäisiin sen mukaan, miten kukakin yksilö kuormittaa terveydenhuoltoa.
Mikäli eduskunta hyväksyy kesäkuussa sote-lait, jokainen sote-keskuksista tulisi saamaan asiakkaistaan riskikertoimen mukaisen maksun.
Maksussa huomioitaisiin kokonaisvaltaisesti henkilökohtaiset terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät riskitekijät ja sairaushistoria.
”Korvauksen pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen”, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Seppälä kommentoi esitystä Helsingin Sanomissa.
”Jos se perustuu vain muutamaan muuttujaan kuten ikään, asuinpaikkaan tai koulutukseen, terveysyrityksille syntyy aivan liian suuri houkutus valikoida asiakkaita.”
Korvausmallin tulevaisuus hämärän peitossa
Perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan uutisointi sote-pisteytyksestä on ollut harhaanjohtavaa. Hänen mukaan kansalaisia ei tulla pisteyttämään uudessa korvausmallissa.
”Hallituksen sote-uudistuksen tavoitteena ei ole pisteyttää kansalaisia heidän terveytensä tai sairautensa pohjalta. Tuo tieto on erheellinen ja virheellinen”, Annika Saarikko sanoo.
Reijo Aarnio vaatii Uuden Suomen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta selvittämään tietosuojavaltuutetun toimistolle, minkä lain pohjalta THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.
”Kenelläkään viranomaisella ei ole toimivaltaa kansalaisten profiloimiseen”, Aarnio muistuttaa.
Ihmisarvojen vastaista
Eduskunnan torstain 12.huhtikuuta kyselytunnin keskustelunaiheena oli kysymys kansalaisten terveystietojen käyttämisestä. Kyselytunnilla ministeri Saarikko pohti puheenvuorossaan korvausmallin toteutusta moraalisesta näkökulmasta.
”Onko ensinnäkin väärin, että ihmistä arvotetaan sillä perusteella, kuinka paljon hänellä on sairauksia? Totta kai se on väärin, jos me ajattelemme ihmisarvon arvottamista”, Saarikko arvioi.
Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) mukaan ihmisten terveystietoja ei tulisi luovuttaa uusiin rekistereihin välinpitämättömästi.
”Kun puhutaan siitä, voitaisiinko kerätä kansalaisten sosiaali- ja terveystietoja johonkin uuteen rekisteriin ja sitä kautta pisteyttää ihmisiä, niin on ymmärrettävä, että kysymys on tietenkin hyvin herkästä asiasta”, Alanko-Kahiluoto mietti.
Reijo Aarnion Ylen aamu-tv:ssä antaman haastattelun mukaan uudistus on ”aivan selkeä profilointijärjestelmä”.
”Erityisesti kun siihen liittyvät nämä terveydentilaa koskevat tiedot, joita ei pitäisi käyttää ihan mihin tahansa.”
Tietosuojavaltuutetun toimisto ei lukuisista yrityksistä huolimatta halunnut kommentoida korvausmallia ja sen uhkakuvia Seuralle.
Kapitaatiokorvausmalliksi kutsuttava sote-uudistussuunnitelma pelottaa suomalaisia myös laajan tiedonkeruun vuoksi.
Tietovuodot ovat kansainvälisesti laajenevana trendi, joka on ravisuttanut myös Suomea.
Yle uutisoi huhtikuun 2018 alussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietovuodosta. Viisi ihmistä oli saanut käsiinsä yhteensä yli 500 potilaan sairauskertomukset virheellisen kirjelähetyksen takia.