Kansallismuseon Toista maata -näyttely pureutuu 1100-luvulla eläneiden tavallisten ihmisten mielenmaisemaan

Historia nähdään usein aikajanana, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Kansallismuseon perusnäyttelykokonaisuuden uudistuksen viimeistelevä Toista maata tarkastelee menneisyyden käänteitä tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Toista maata -näyttely kuvaa esihistorian ja itsenäistymisen välistä aikaa Suomessa.

Historia nähdään usein aikajanana, jossa tapahtumat seuraavat toisiaan. Kansallismuseon perusnäyttelykokonaisuuden uudistuksen viimeistelevä Toista maata tarkastelee menneisyyden käänteitä tavallisen ihmisen näkökulmasta.
(Päivitetty: )
Teksti: Milla Olkkonen-Lind

Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä kansalaisten arki iloineen ja suruineen on läsnä, joten vierailijakin pystyy samastumaan vuosina 1100–1917 eläneiden mielenmaisemaan. Näyttely tuo esille alueen kansainvälisen ja monimuotoisen menneisyyden aina 1000-luvulta, läpi Ruotsin ja Venäjän vallan ajan, itsenäistymisen alkuun.

Keskiaikaiset pyhimysveistokset, tietäjien taikaesineet, huittislaisen Momman Siinan tekstiilit, Elias Lönnrotin tohvelit, lasten lelut ja monet muut esineet kertovat samastuttavalla ja kiinnostavalla tavalla ihmisyydestä ja uskosta. Menneisyydestä ei kerrota hallitsijoiden, vaan tavallisen ihmisen, näkökulmasta.

Esihistorian ja itsenäistymisen välistä aikaa tarkastelevan näyttelyn on tuottanut joukko asiantuntijoita. Käsikirjoitustiimissä ovat olleet muun muassa kirjailijat Juha Hurme ja Anna-Kaari Hakkarainen, jolta julkaistiin näyttelyä syventävä teos Curiositas.

Toista maata -näyttely on auennut 17. toukokuuta. Sisäänpääsyn Kansallismuseoon voi varmistaa haluamanaan kellonaikana, kun ostaa lipun etukäteen.  Toista maata -näyttelyn ohella aukeavat myös perusnäyttely­kokonaisuuden aiemmin valmistuneet osiot Esihistoria sekä Suomen tarina.

Lisäksi Kansallismuseon verkkosivuille on lisätty uusi osio Digitaalinen kokoelma. Palvelusta löytyy tietoa ja tarinoita museon kokoelmiin kuuluvista esineistä, joista vain murto-osa on esillä.

Toista maata -näyttelyssä arki esiin esineiden kautta

”Arkielämää kuvataan esimerkiksi ruokailuun liittyvien esineiden kautta. Esille on nostettu upeita, kallisarvoisia posliiniastiastoja, mutta myös talonpoikien ja köyhempien ihmisten käyttämiä puisia lusikoita ja lautasia”, tarkentaa projekti­päällikkö Päivi Roivainen.

Lue myös: Venäjän kansan kuvaaja – Taidemaalari Ilja Repinin ura esillä yleisölle Ateneumin taidemuseon suuressa näyttelyssä

Ilja Repinin Sadko vedenalaisessa valtakunnassa (1876).

Ilja Repinin Sadko vedenalaisessa valtakunnassa (1876). © Venäläisen taiteen museo, Pietari

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X