Karjalasta kajahtaa kapina – Näin Sortavalan asukkaat puolustavat itsenäisyyttään

Jaa artikkeliTilaa Seura
sortavalan asemalle juna toi turisteja
Neuvostoaikana Sortavala pyöri Suomelta jääneen teollisuuden ja rautatieyhteyksien varassa. Ennen koronaa junaliikenne toi turisteja. © iStock
Sortavalan asukkaan nousivat puolustamaan itsenäisyyttään ja Kremlin päättäjien erottamaa kaupunginjohtajaansa.

Heinäkuun 28. päivä oli Sortavalassa poikkeuksellinen.

Kaupungissa ei tiettävästi koskaan aiemmin ollut nähty samanlaista mielenosoitusta: kolmisensataa ihmistä kerääntyi satama-aukiolle Laatokan rantaan osoittamaan tukeaan suositulle kaupunginjohtajalle Sergei Krupinille, jota yritetään savustaa pois tehtävästään.

Asukkaat vaativat Karjalan tasavaltaa myös kunnioittamaan kaupungin itsemääräämisoi­keutta.

Venäläismedia on nimennyt Sortavalan mini-Habarovskiksi. Nimi viittaa siperialaiseen kaupunkiin, jossa asukkaat ovat jo kuukausia osoittaneet mieltään Kremlin syrjäyttämän kaupunginjohtajansa puolesta.

Hallinnon arvostelijoiden mukaan Yhtenäinen Venäjä -valtapuolue haluaa saada kaikki alueet Kremlin kontrolliin ja hävittää paikallisen demokratian.

Kaupunkilaiset äänestivät viisi vuotta sitten energisen Sergei Krupinin, 49, Sortavalan kaupungin­johtajaksi.

Kaupunkilaiset äänestivät viisi vuotta sitten energisen Sergei Krupinin, 49, Sortavalan kaupungin­johtajaksi. © Juha Metso

Sortavalan epärehelliset vaalit

Sortavalan riita alkoi 2019. Tuolloin Karjalan tasavallan päämies, Yhtenäisen Venäjän edustaja Artur Parfentšikov, vaati Sortavalan ja sen pienen ja köyhän naapurin Helylän yhdistämistä toisiinsa säästöjen nimissä.

Yhdistämisesitys ei mennyt läpi, sillä Sortavalan valtuuston kuusi oppositiopuolue Oikeudenmukaisen Venäjän edustajaa eivät hyväksyneet ylhäältä saneltua määräystä. Myös helyläläiset ovat vastustaneet liitosta.

Joulukuussa sortavalalaisten niskoitteluun kyllästynyt Parfentšikov hajotti Sortavalan valtuuston väittäen, että vanha valtuusto oli jättänyt toimeenpanematta sille kuuluvia tehtäviä.

Maaliskuussa tasavallan päämies järjestytti Sortavalassa ennenaikaiset valtuustovaalit, joissa valituksi tuli vain valtapuolue Yhtenäisen Venäjän edustajia.

Paikallisten mukaan vaalit olivat ilmeisen epärehelliset ja tulos manipuloitu.

”Vaalikomitea syyllistyi lukuisiin rikkomuksiin, eikä vaaleja voi millään mittarilla kutsua laillisiksi”, sanoo aktivisti Vera Nosova.

Taustalla

1. Laatokan rannalla sijaitseva Sortavala oli tunnettu jo 1100-luvulla kauppiaiden rantautumispaikkana. Venäläisissä kartoissa se oli nimellä Serdobol. Kylä liitettiin Ruotsi-Suomeen vasta vuonna 1617 Stolbovan rauhassa, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1632 nimellä Sordavala.

2. Tsaarinvallan ajalta 1880- luvulta alkaen kaupunki oli Suomen koulutoimen keskuksia: sen nais- ja miesopettajaseminaarissa koulutettiin valtaosa maakuntien kansakouluopettajista. Alueella oli myös viime sotiin asti runsaasti vireää pienteollisuutta, muun muassa alkuperäisen Karjala-oluen panimo.

3. Suomelle kuuluessaan kaupungissa ja sen maalaiskunnassa oli alle 10000 asukasta. Neuvostoliiton aikana Sortavala luokiteltiin sotilasalueeksi, ja sen väkimäärä oli parhaimmillaan yli 22000. Tällä vuosituhannella kaupungissa ja ympäröivällä maaseudulla on asunut 17500-19500 ihmistä.

4. Kaupunkikuvassa on yhä poikkeuksellisen paljon suomalaisajan rakennuksia, joskin huomattavasti rapistuneina. Alueen tärkein matkailukohde, 40 kilometrin päässä Laatokalla sijaitseva Valamon luostarisaari on Kremlin johtajien suosima kirkollinen keskus.

Nykyisen kaupunginjohtajan aikana Sortavalan kuuluisia puistoja on alettu remontoida, ja katukuvaa kohentaa muutenkin.

Nykyisen kaupunginjohtajan aikana Sortavalan kuuluisia puistoja on alettu remontoida, ja katukuvaa kohentaa muutenkin. © Juha Metso

Sortavalan asukkaiden mitta täyttyi

Uutta valtuustoa laittomana pitänyt Krupin ei toimeenpannut sen määräyksiä. Heinäkuussa uusi valtuusto antoi kokouksessaan hänelle potkut, vaikka kokousta seuraamaan tulleet kaupunkilaiset protestoivat päätöstä kiukkuisesti.

Kaiken huipuksi Krupinin tilalle uudeksi kaupunginjohtajaksi valittu taksinkuljettaja Oleg Belov yritti erottamiskokouksen jälkeen väkivalloin asettua Krupinin työhuoneeseen, vaikka nimitys ei vielä ollut lainvoimainen.

Seuranneesta mellakasta kuvattu video levisi äkkiä netissä ympäri Venäjää.

Sortavalaiset hermostuivat suhmuroinnista. Heinäkuun lopulla Krupinin pitkään tunteneen ja hänen kanssaan samaan aikaan valtuuston varajäsenenä olleen Nosovan johdolla kaupungissa järjestettiin rauhanomainen, laillinen mielenosoitus.

”Olin hyvin loukkaantunut henkilökohtaisesti tuntemani Krupinin puolesta. Hän on osoittanut kykynsä hallita suuret talousasiat, ja asukkaat halua­vat pitää hänet kaupunginjohtajana”, sanoo Nosova Seuralle.

Marraskuu ratkaisee

Krupin riitautti potkunsa. Ensin paikallinen oikeus ja elokuussa myös Petroskoin korkein oikeus totesi erottamisen laittomaksi ja Krupinin edelleen lailliseksi kaupunginjohtajaksi.

Karjalan tasavalta on jo kuitenkin hyväksynyt Sortavalan ja Helylän liitoksen, ja marraskuun 8. päivänä vaaleissa valitaan niiden yhteinen uusi aluevaltuusto.

Oikeudenmukainen Venäjä kampanjoi parhaillaan voimakkaasti kerätäkseen ehdokkaita ja äänestäjiä Kremlin puolueen yksinvaltaa vastaan ja paikallisdemokratian rippeiden säilyttämiseksi.

”Vaalit ovat Sortavalan kannalta ratkaisevat. Voi sanoa, että niistä riippuu kaupungin kohtalo. Uuden valtuuston jäsenet ratkaisevat tärkeän kysymyksen: valitsevatko asukkaat kaupunginjohtajan vai nimitetäänkö hänet ylhäältä”, sanoo Nosova.

Pihi mutta pidetty pomo

Paikallisen rautatieaseman päälliköstä tuli viidessä vuodessa äänestäjien arvostama, tarkan ruplan kaupunginjohtaja.

Syntyperäinen sortavalalainen ja puolueisiin sitoutumaton insinööri Krupin ei homehdu työhuoneessaan, vaan jalkautuu ihmisten pariin. Sergein sanotaan hoitavan ongelmia ripeästi, olipa kyse vaikka rikkoutuneen katulampun korjaamisesta.

Entinen kaupungin asemapäällikkö Krupin on viisivuotiskautensa aikana nostanut Sortavalan velattomaksi.

”En sinänsä vastusta asutuskeskusten yhdistämistä. Pelkäämme vain, että täällä se johtaisi varojen haaskaamiseen”, hän kertoo Seuralle.

Korruption vuoksi julkisia varoja päätyy Venäjällä usein vääriin taskuihin, ja Sortavalankin rahoille olisi paljon ottajia.

Krupin korostaa, että Sortavalassa kaikki varat on käytetty suoraan asukkaiden hyväksi kuten teiden, asuntojen ja vesilaitoksen remontteihin eikä esimerkiksi virkamiesten autoihin tai hallintorakennusten sisustamiseen.

”En tarvitse kaupungintalolle uusia huonekaluja”, hän sanoo.

Lue myös: Näin suomalaisten rakentama Sortavala ränsistyy

Lue myös: Mitä venäläinen turvateknologiayhtiö tekee Suomessa? Savonlinnassa hiljaiseloa viettävä Argus Spectrum nousi alansa huipulle Kremlin tuella

X