Karkaileva nuori saa kadota kotoaan tai jopa lastenkodista rauhassa: Etsintämääräykset kiristyvät vasta ensi vuonna

Kun espoolaisen Marian 13-vuotias lapsi karkasi kolmeksi vuorokaudeksi, vain äiti lähti etsimään häntä. Viranomaisten ei tarvitse pitää karkulaisen hakemisessa kiirettä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Lastensuojelulakiin on tulossa ensi vuonna tiukennus, jonka mukaan laitoksen on ”viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi laitokseen.”

Kun espoolaisen Marian 13-vuotias lapsi karkasi kolmeksi vuorokaudeksi, vain äiti lähti etsimään häntä. Viranomaisten ei tarvitse pitää karkulaisen hakemisessa kiirettä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Kun espoolaisen Marian 13-vuotias lapsi karkasi kotoaan pääsiäisen alusviikolla, kukaan viranomainen ei etsinyt lasta kadoksissa vietetyn yön aikana.

Ei myöskään seuraavalla viikolla, kun lapsi karkasi uudelleen kolmeksi vuorokaudeksi.

Maria ajoi autolla yötä päivää tuntitolkulla ympäri pääkaupunkiseutua ja levitti lapsestaan kuvallista katoamisilmoitusta.

Karkaamisen jälkeen lapselle oli tehty äidin pyynnöstä kiireellinen sijoituspäätös.

Sekään ei auttanut etsinnöissä, sillä lastenkodeistakin karkailevien lasten etsiminen on pahimmillaan olematonta.

Eduskunnan oikeusasiamiehen asiakirjojen mukaan osa laitosnuorista on onnistunut olemaan karkuteillä jopa kuukausia.

Rikoskomisario Sami Isoniemen tämänvuotisen väitöskirjan mukaan kaikkia laitoksista karanneita lapsia ei etsitä mitenkään edes etsintäkuulutuksen jälkeen.

Ellei häipymisiin liity rikoksia tai välitöntä vaaraa kenellekään, viranomaiset eivät lähde perään.

Etsintämääräykset tiukentuvat vasta ensi vuonna

Lastensuojelulakiin on tulossa ensi vuonna tiukennus, jonka mukaan laitoksen on ”viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi laitokseen.”

Ei mikään ihme, että lakia tiukennetaan.

Marialle sanottiin sosiaalipäivystyksestä, että kukaan viranomainen ei erikseen etsi lasta. Mutta jos omaiset, läheiset tai muut etsijät huomaavat hänet, silloin sosiaaliviranomaisilta voi pyytää apua karkulaisen kiinniottamiseen.

”Jos tiedän tarkan paikan ja saan näköyhteyden lapseen, voin ottaa yhteyttä kriisipäivystykseen, joka tekee virka-apupyynnön poliisille. Jos poliisilla on irrottaa partio juuri silloin, he tulevat hakemaan lapsen”, Maria sanoo.

Maria näki lapsensa karkumatkan aikana kahdesti – ensin perjantai-iltana, sitten lauantaiyönä – mutta vasta toisella kerralla poliisilla oli irrottaa partio etsimään lasta.

Silloin poliisipartio otti lapsen haltuunsa ja vei hänet espoolaiseen lastenkotiin.

Olisi voinut karata uudelleen

Marian mukaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä kieltäytyi tekemästä karkailleelle lapselle liikkumisvapauden rajoittamispäätöstä, vaikka Maria sitä erikseen pyysi.

”Tämä tarkoittaa, että lapsi olisi ihan vapaasti saanut poistua sieltä vaikka heti. Siitä olisi seurannut sama etsimisrumba uudestaan. Pahinta tässä oli, että hän oli hatkassa ollessaan käyttänyt päihteitä ja joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Hänen olisi ollut turvatonta lähteä”, Maria sanoo.

Hatka on lastensuojeluslangia ja tarkoittaa nuorten karkailua.

Lopulta laitoksen omat työntekijät päättivät kuitenkin tehdä lapselle liikkumisenrajoituspäätöksen. Karkailukierre saatiin katkaistua.

Maria on silti vihainen. Hänen mielestään karkailevat laitosnuoret on jätetty oman onnensa nojaan.

”Esimerkiksi Kampin Narikkatorin portailla hengailevista nuorista moni on sellaisia, jotka ovat hatkassa laitoksista. Tiedetään, että siellä ne pyörivät, mutta kukaan ei näytä aktiivisesti etsivän heitä. Kaikkien vanhempia ei kiinnosta”, Maria sanoo.

Vastuu on kunnalla

Lain mukaan vastuu laitoksesta karanneen nuoren etsinnästä on sijoittajakunnan lastensuojelulla ja lastensuojelulaitoksella.

”Meillä on sellainen kokemus, että poliisi ei pääsääntöisesti etsi karkailevia nuoria. Mutta maksamme sijoitetusta nuoresta vuorokausihintaa, joten edellytämme tietenkin, että he etsivät ja sosiaalityöntekijämme valvovat tätä. Sosiaalityöntekijä voi yrittää tavoittaa nuorta, mutta konkreettinen etsiminen ei ole käytännössä mahdollista”, Espoon lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Jaana Leppäkorpi sanoo.

Mitä ensi vuonna tuleva lain tiukennus käytännössä tarkoittaa?

”Silloin sosiaalityöntekijän pitää tehdä päätös ja suunnitelma lapsen palauttamiseksi. Muutos korostaa sitä, että lapselle tuttujen ammattihenkilöiden tulee kuljettaa lapsi takaisin sijaishuoltopaikkaan”, Leppäkorpi kertoo.

Lue myös: Vanhemmat hylkäsivät Reijon kolmivuotiaana lastenkotiin ja jatkoivat elämäänsä – Koruttoman lapsuutensa hän salasi vuosikymmeniä myös läheisiltään

X