Karu jätetilasto paljastaa: sekajätteen määrä kasvoi yli viidenneksen
Elämäntavan muutos ympäristöystävällisempään suuntaan ei näytä toteutuvan ainakaan, jos jätetilastoja katsoo. Jokainen suomalainen tuotti vuonna 2018 keskimäärin 40 kiloa enemmän jätettä kuin edellisenä vuonna.
Kierrätys tehostuu, mutta sekajätteen määrä kasvaa silti.
Sekajätettä syntyi kotitalouksissa, kaupoissa ja palveluissa yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia kertoo Tilastokeskus vuodesta 2018. Kotitalouksien osuus oli määrästä noin kaksi kolmasosaa.
Yhdyskuntajätettä syntyi yhteensä noin 3 miljoonaa tonnia. Väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoitti 550 kiloa jätettä jokaista suomalaista kohti. Yhdyskuntajätteen määrä vakiintui 2010-luvun alussa noin 500 kiloon henkilöä kohti, mutta nyt jätteen määrässä nähtiin selvää kasvua.
Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä kasvoi 8 prosenttia: juuri sekajätteen kasvu selittää määrän kasvua.
”Lajittelumahdollisuudet paranevat koko ajan ja lajittelu lisääntyy, mutta sekajätteen määrä kasvaa silti. Meidän pitäisi ajatella, mitä me kulutamme. Siitähän ne jätteet syntyvät”, sanoo Andrea Weckman, pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaavan HSY:n kiertotalousasiantuntija.
Muovia päätyy hyötykäyttöön aiempaa enemmän
Vaikka tuoreimman jätetilaston kokonaismäärät ovat surullista katseltavaa, roskapussiemme sisällöissä tapahtuu myös myönteistä kehitystä.
Muovia kerättiin lähes kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2017. Erilliskerättyä muovia päätyy myös poltettavaksi aiempaa vähemmän. Muovia hyödynnettiin materiaaliksi yli 42 tuhatta tonnia, siis reilut 60 prosenttia kaikesta erilliskerätystä muovista.
”Muovin kierrätys alkoi pari vuotta sitten. Se näkyy meillä HSY:llä siinä, että muovin osuus sekajätteen seassa pienenee”, selittää Weckman.
Muovi on arvokasta materiaalia – se kuuluu kiertoon
Suomea ei voi kutsua muovinkierrätyksen kärkimaaksi, vaikka muovin kierrätys onkin kasvussa. Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava HSY penkoo kolmen vuoden välein roskapussiemme sisältöä ja kokoaan sekajätteen koostumuksesta tilaston.
Pääkaupunkiseudulla muovin määrä sekajätteen seassa väheni vuonna 2018, muovia on yhä sekajätteen seassa kuudesosa. Valtakunnan tasolla se tarkoittaa yli 219 tuhatta tonnia muovia. Arvio on karkea, koska sekajätteen koostumus vaihtelee hieman Suomen eri alueilla.
Harmillista on kuitenkin se, että suurin osa kierrätykseen kelpaavasta muovista päätyy polttoon sekajätteen mukana.
Biojätteestä tehtiin aiempaa enemmän kaasua ja multaa
Biojäteastioihin päätyneistä tähteistä jalostettiin edellistä vuotta enemmän jatkokäyttöön kelpaavia tuotteita. Mädätyksen ja kompostoinnin määrä kasvoi kahdeksan prosenttia. Lähes kaikki biojätteiksi lajiteltu aines käsiteltiin mädättämällä tai kompostoimalla.
Syytä juhlimiseen ei biojätteenkään suhteen silti ole.
”Biojätteen osuus sekajätteestä on kasvanut HSY:n alueella. Sekajätteen joukossa se päätyy polttoon ja tärkeät ravinteet menevät hukkaan”, Andrea Weckman kertoo.
Mädätysprosessissa syntyy biokaasua ja ylijäävästä lietteestä saadaan vielä ravinteet talteen. Kompostoinnissa valmistuu esimerkiksi viherrakentamiseen sopivaa multaa.
Sekajätteen seassa orgaaninen aines päätyy poltettavaksi.
”Biojätteen energia-arvo on alhainen. Poltosta saataisiin parempi energiahyöty, jos sekajätteessä ei olisi märkää biojätettä joukossa. Biojätteet olisi erittäin tärkeää saada pois sekajätteen joukosta”, Weckman summaa.
Juttua korjattu 17.1.2020, 14.32: Yhdyskuntajätteen määrä vakiintui 500 kiloon vuodessa henkilöä kohti. Kyse ei ole sekajätteestä, vaan kaikesta tuotetusta yhdyskuntajätteestä.