Kaupassa 45 erilaista suklaamunaa - meneekö kuluttaminen jo överiksi?
Suklaamunan valinnalla kuvataan jopa omaa identiteettiä - olenko perinteinen vai yllättäjä. Mutta kuka tarvitsee kymmeniä erilaisia herkkuja?
Suurimmista kaupoista löytyy jopa 45 erilaista pääsiäismunaa. Kuvassa osa Kannelmäen Prisman valikoimaa.
Ennen pääsiäisen alkua huomio kiinnittyi marketin metrien pituiseen hyllyriviin, joka sisälsi monessa kerroksessa pelkästään erilaisia pääsiäisen suklaamunia. Nopealla laskusuorituksella tarjolla oli ainakin 45 erilaista suklaamunaa.
Ekologisuuden ja vastuullisen kuluttamisen asiantuntijat pohtivat, mitä vähintään 45 erilaisen pääsiäismunan valikoima kertoo ajastamme. Entä kuinka viettää pääsiäistä lasten kanssa ympäristöystävällisesti?
”Kauppojen valikoimat ovat laajentuneet varmaan lähes kaikkien tuotteiden kohdalla. Kuluttajat ovat oppineet siihen, että vaihtoehtoja riittää. Myös suklaamunilla voi kertoa, millainen juuri minä olen kuluttajana: varma perusyllättäjä (Kinder), perinteinen, aikuinen suklaafani (Mignon), hinnasta tarkka (halvin mahdollinen), eettinen (Reilun kaupan suklaasta valmistettu) tai esimerkiksi leffaintoilija (Star Wars)”, sanoo kuluttajan oikeuksiin perehtyneen Kulutusjuhla-sivuston pääylläpitäjä Mari Koistinen.
”Tietysti pärjäisimme vähemmällä, ja yllätysmunien muovirihkama on aikuissilmiin lähinnä ärsyttävää roskaa. Mutta en pidä tällaista juhlahetkiin liittyvää erityistä kuluttamista kovin suurena ongelmana. On paljon merkityksellisempää se, miten kuluttaa arkipäivinä, kuin se, mitä tekee ja syö vuoden muutamana juhlapyhänä. Lasten kanssa yllätysmuniin liittyy jännitystä, ja sen jännittävyyden voi tehdä isommaksi leikiksi. Omalle lapselleni aion tehdä kotiin aarteenetsinnän, jossa löytyy ensin pari pienempää yllätystä ja sitten viimeisenä yllätysmuna”, Koistinen kertoo.
Mutta entäpä jos unohtaisi suklaamunat kokonaan.
”Munarikasta pääsiäistä voi viettää vaikkapa koristelemalla tavallisia kananmunia, mikä on perinteinen tapa. Näin tulee myös syötyä vähemmän herkkuja, vaikka juhlapyhien aikainen herkuttelu ei kaadakaan muuten tasapainoista ruokavaliota. Toki kulutusvalintojen pohtiminen on tärkeää myös silloin. Siksi kannattaa suosia kotimaisten yritysten vaihtoehtoja”, pohtii puolestaan Ruokatieto Yhdistys ry:n markkinointikoordinaattori Tessa Loimukoski.
Hävikkiä ja hukkaan heittämistä
Pääsiäismunien valtava määrä kertoo hyvin siitä, miten överiksi valikoiman suhteen on yleisestikin menty, sanoo Pihin naisen elämää -blogin kirjoittaja Leila Saarivirta.
”Laajasta valikoimasta on seurauksena hävikin entistä vaikeampi hallinta. Ruokaa ja muita tuotteita menee hukkaan. Laajasta valikoimasta kärsii ympäristön lisäksi lopulta kuluttaja itse. Hävikin maksamme me kuluttajat korkeampina hintoina. Silloin kun tuote erottuu muista tarjolla olevista (selkeästi edullisempi hinta, vegaaninen tuote) on tuotteen paikka valikoimissa perusteltu”, sanoo Saarivirta.
”Pääsiäismunien krääsää suurempi merkitys on sillä mitä pääsiäispöydässä syödään ja mitä tehdään, jos ruokaa jää yli. Pääsiäismunien pakkaukset ovat selvästi pienempi rasitus ympäristölle kuin se, jos pääsiäispöydässä syödään lihaa. Meidän pääsiäispöydästämme löytyykin tänä vuonna kasvisperäinen seitankinkku. Ekologisinta pääsiäismunaa metsästävien kannattaa suunnata katse vegaanisiin vaihtoehtoihin jolloin välttää eläintuotannon päästöt.”
”Suuri valikoima kuvaa osaltaan sitä, miten yltäkylläistä aikaa elämme. Suuri valikoima tarkoittaa helposti myös lisääntyvää kulutusta. Toisaalta pääsiäismunat kerran vuodessa eivät ole luonnonvarojen kulutuksen kannalta kovin merkittävä juttu. Tärkeämpää olisi suosia kasvisvoittoista ruokavaliota ja vähentää turhaa viihdesyömistä vuoden muina päivinä”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius.
”Lapsiperheissä kivaa olisi, että pääsiäismunat askarreltaisiin itse, jolloin ostamisen sijaan korostuisi yhdessäoleminen ja tekeminen. Yleisesti ottaen on tietysti harmi, että monet pyhät ovat muuttuneet kulutusjuhlaksi”, Stranius pohtii.
Määrän sijasta laatua
Maan ystävät ry:n puheenjohtaja Leena Kontinen pitää 45 erilaista suklaamunaa hyvin kuvaavana ylikulutuksen ajallemme.
”Rajallinen maapallomme ei kuitenkaan kestä rajatonta kuluttamista. Tarjoaisimme lapsillemme varmaan mieluummin elinkelpoisen tulevaisuuden kuin kuvainnollisesti 45 tai 100 erilaista suklaamunaa. Elämäntavassamme vaaditaan suuri muutos kestävämpään suuntaan. Välttyäksemme ilmastokatastrofilta meidän on muun muassa muutettava ruuan tuotantomme ekologisemmaksi ja kasvispainotteiseksi”, sanoo Kontinen
”Pääsiäisenä juhlitaan tavallaan hengen voittoa aineesta, mitä voi ehkä olla vaikea selittää lapselle suklaamunarivistöjen äärellä. Kuitenkin lapsi löytää suurimman riemun pääsiäisenä siitä, että saa jakaa perheensä kanssa yhteisiä kiireettömiä hetkiä ja joitain perinteitäkin. Jos esimerkiksi luomumämmin lisäksi haluaa ekologisia perinnevaihtoehtoja lastenkin iloksi voi pääsiäisleikkinä piilottaa ja etsiä vaikka värikkäitä vegaanisia mantelimunia tai muita luomuvegaaniherkkuja”, Kontinen jatkaa.
Samoilla linjoilla jatkaa myös Animalia ry:n vs. toiminnanjohtaja Mai Kivelä.
”Meidän pitäisi keskittyä määrän sijaan laatuun. Paras tapa vaikuttaa pääsiäisen ekologisuuteen on vaihtaa liha kasviproteiiniin ja eläinperäinen maito kasvimaitotuotteisiin. Vegaaninen ruokavalio tiputtaa ruoantuotannosta aiheutuvia ilmastopäästöjä jopa 70 prosenttia. Jo pelkästään vähentämällä eläintuotteiden kulutusta voi puolittaa ruokansa ympäristövaikutukset. Lapsiystävällisintä on torjua ilmastonmuutosta, koska lapset maksavat ilmastonmuutoksen seurauksista. Onneksi pääsiäismunia ja muita herkkuja löytyy myös vegaanisina. Vegaanisia munia saa tavallisista tavarataloista sekä ekokaupoista ja kasvissyönnin erikoisliikkeistä”, Kivelä sanoo.