Kauppojen turvaportit hälyttävät muillekin kuin myymälävarkaille – selvitimme, miksi turhia hälytyksiä tapahtuu

Yleensä väärälle hälytykselle löytyy selitys ja asiantuntijat vinkkaavatkin, että syytä kannattaisi aina jäädä selvittelemään. Muuten sama ongelma voi seurata asiakasta liikkeestä toiseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yleensä väärälle hälytykselle löytyy selitys ja asiantuntijat vinkkaavatkin, että syytä kannattaisi aina jäädä selvittelemään. Muuten sama ongelma voi seurata asiakasta liikkeestä toiseen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Pauliina Karjalainen

Maksu, tavarat kassiin ja kotia kohti. Toisinaan matkaan tulee kuitenkin mutkia jo kaupan ulko-ovilla, kun turvaportit pärähtävät soimaan.

Tilanne on tuttu monelle hämmentyneelle ja rehelliselle asiakkaalle. Puna alkaa helposti nousta poskille ja koko tilanne nolottaa. Eivät kai nuo muut ajattele, että yritin varastaa?

Väärä hälytys on tuttu tilanne myös kauppojen työntekijöille. Esimerkiksi S-ketjun liikkeissä suurin osa turvaporttien hälytyksistä on aiheettomia, kertoo SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen.

”Tällaisia tapahtumia ilmenee päivittäin. Toisaalta kun asiakasvirta on meillä todella suurta, niin sitten taas suhteutettuna siihen, aiheettomat hälytykset ovat harvinaisia.”

Selvitimme, mistä väärät hälytyksiä tapahtuu ja mikä niitä aiheuttaa.

Radiotaajuudet näpistyksiä kitkemässä

Suomalaisissa kaupoissa ovensuussa seisoo pääsääntöisesti kahdenlaisia laitteita eli tuotesuojaportteja. Yleensä niiden toimintamekaniikka pohjaa joko magneettikenttiin tai radiotaajuuksiin. Yleisimpiä ovat radiotaajuuksilla toimivat laitteet.

”Meilläkin on ollut valikoimassa elektromagneettisia systeemejä, mutta niiden valmistus on loppunut jo vuosia sitten. Toki laitteita on vielä käytössä, mutta vähenevissä määrin”, kertoo turvatuotteita myyvän Checkpoint Systems Finlandin avainasiakaspäällikkö Karri Wiheriäkoski.

Radiotaajuuksia hyödyntävän portin toiminta perustuu sähkömagneettisten aaltojen lähettämiseen. Tuotteisiin kiinnitetyt hälyttimet taas ovat turvaportin kanssa samalle taajuudelle viritettyjä antenneja.

Jos mahdollinen voro ujuttaa tuotteen, jossa on aktivoitu hälytin, turvaportin läpi, portti alkaa piipata.

Tarvetta tuotesuojaporteille myös todella on. Suomessa sattuu vuosittain noin 50 000 myymälävarkautta tai näpistystä. Niistä on arvioitu syntyvän vuositasolla kaupoille jopa 480 miljoonan euron tappiot.

Unohtunut, vanha hälytin voi aktivoitua uudelleen

Vaikka turvaportit auttavat saamaan kiinni pitkäkyntisiä, välillä portit ujeltavat myös rehellisille asiakkaille. Mikä saa portit hälyttämään turhaan?

”Pääsääntöisesti on niin, että jostain löytyy hälytin, joka on jäänyt kiinni tuotteeseen. Syitä siihen, miksi näin käy, voi olla esimerkiksi unohdus tai kaupan laitteiden huono kunto”, kertoo Karri Wiheriäkoski.

Ilmeisiä unohtuneita hälyttimiä ovat tekstiilipuolen kovat hälyttimet. Joissakin kaupoissa käytetään myös vaikeammin havaittavia tarrahälyttimiä.

Sellainen saattaa olla piilossa paikassa, josta sitä ei edes keksitä etsiä. Esimerkiksi myytävän lompakon korttitaskussa.

Tuotteeseen kassalla unohtunut hälytin saattaa myöhemmin käytössä aktivoitua uudelleen pidemmänkin ajan jälkeen. Näin voi tapahtua, jos hälytin saa mekaanista ärsytystä.

Silloin vaikkapa lompakko, johon on jäänyt kiinni tarrahälytin ja joka ei ole ostamisen jälkeen koskaan aiemmin aiheuttanut hälytystä, voi saa portit yht’äkkiä piippaamaan.

Yleisin syypää väärälle hälytykselle on unohtunut tai huonosti tuhoutunut hälytin. Tekstiilituotteeseen jäänyt kova hälytin on helppo huomata, mutta tarrahälytin saattaa olla piilossa paikassa, josta sitä ei edes kekstiä etsiä. © ISTOCK

”Tuote voi olla myös lähdesuojattu, jolloin se on hälytetty jo valmistuspäässä. Kaupassa ei aina välttämättä tiedetä, että kyseessä on jo hälytetty tuote. Silloin ei ehkä osata myöskään kiinnittää huomiota siihen, että hälytin tuhoutuisi rahastuksen yhteydessä”, Wiheriäkoski kuvailee.

Tällöin hälytin voi olla esimerkiksi vaatteen saumassa samassa nipussa pesuohjeiden kanssa.

SOK:n Mikko Koskisen mukaan toisinaan eteen sattuu eksoottisiakin tilanteita. Esimerkiksi kerran hälytin löydettiin Koskisen mukaan asiakkaan ulkomailta tilaamien kenkien sisältä. Lopulta suutari sai poistettua hälyttimen kengän kannasta.

”Sitten on myös tiettyjä esineitä, jotka voivat muodostaa samanlaisia, tiettyjä sähkökenttiä, jotka reagoivat eri hälyttimiin”, Koskinen sanoo.

Arkipäiväinenkin esine voi hälyttää

Ainakin vanhempien turvaporttien on kerrottu piipanneen myös sellaisille esineille, joiden niiden ei pitäisi hälyttää. Muun muassa kirjastokirjoille, lastenvaunuille, kulkukorteille, akuille ja pyörätuoleille.

Koska uudempien porttien signaalinkäsittely on parantunut, portit ulvovat turhaan aiempaa harvemmin.

”Ihmiset mieltävät, että ne olisivat kuin lentokentän metallinpaljastimet, mutta eivät ne metallia tai muuta haista”, Wiheriäkoski sanoo.

Wiheriäkoski kertoo kuulleensa epäilyjä siitä, että turhan hälytyksen olisi aiheuttanut esimerkiksi paristokäyttöiset autonavaimet, kännykkä tai tekonivel. Näin ei kuitenkaan hänen mukaansa ole.

Tarrahälyttimiä on monenlaisia. Niitä käytetään usein esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa. © COLOURBOX

Silti myös muutamat arkipäiväiset esineet saattavat saada uudemmat portit ujeltamaan.

Tällaisia esineitä ovat esimerkiksi sähköjohdot, kaapelikelat ja tietyt metalliset kehikot. Esimerkiksi alumiiniset tikkaat tai iso jatkojohto voi Wiheriäkosken mukaan aiheuttaa hälytyksen.

”Oikealla lailla, pyöreällä kiepillä oleva sähköjohto voi myös aiheuttaa hälytyksen. Joku tällainen tietokoneen verkkojohto on pahin vaihtoehto.”

Oli väärän hälytyksen syy sitten mikä tahansa, tilannetta olisi Koskisen ja Wiheriäkosken mukaan hyvä jäädä selvittelemään paikan päälle.

Kaupasta apua unohtuneen hälyttimen etsintään

Jos eri kauppojen turvaportit ovat samaa järjestelmää, samat hälyttimet toimivat joka paikassa.

”Myymämme radiotaajuusjärjestelmän taajus on 8,2 megahertsiä. Se on viranomaisten määräys siitä, millä taajuudella tuotesuojaporttien pitää toimia. On se sitten meidän tai jonkun muun valmistajan, hälyttimet toimivat joka paikassa, jos ne ovat samaa järjestelmää”, Wiheriäkoski kertoo.

Selvittämätön väärä hälytys voi kertaantua etenkin ostoskeskuksissa, kun asiakas liikkuu kaupasta toiseen.

Jos huomaa omistavansa tuotteen, joka aiheuttaa toistuvasti tarpeettomia hälytyksiä, unohtunutta hälytintä voi yrittää etsiä ja poistaa itse. Jos sellaista ei löydy tai hälyttimen poisto ei onnistu omin voimin, apua voi Mikko Koskisen mukaan hakea kaupasta.

”On ollut tilanteita, joissa asiakas on tullut toimipaikkaamme ja sanonut, että nyt on sellainen tilanne, että tämä tuote on hälyttänyt useamman kerran. Autamme sitten toki selvittämään, mikähän se häiriön aiheuttaja voisi olla.”

X