Kauran osuus viljankulutuksesta kasvanut merkittävästi – ”Voidaan jo puhua globaalista kaurabuumista”
Suomalaiset syövät nyt kauraa lähes 10 kiloa vuodessa henkeä kohti. Kauran suosiota ovat siivittäneet etenkin terveyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät megatrendit.
Kaura on löytänyt tiensä pelloilta ruokapöytään.
Suomen Kaurayhdistyksen puheenjohtaja ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Veli Hietaniemi on seurannut kaurabuumin syntyä ja kauran menekin kehitystä näköalapaikoiltaan yli 20 vuoden ajan.
Kaura muodostaa jo 30 prosentin osuuden suomalaisten viljankulutuksesta merkittävänä, mitä Hietaniemi pitää merkittävänä.
”Elintarvikkeisiin päätyvän kauran käytön vahva kasvu kertoo siitä, että kaura on tullut kuluttajia lähelle ja ruokapöytiin.”
Käsillä globaali kaurabuumi
Uusia kauratuotteita saapuu nyt markkinoille jatkuvana virtana ja Hietaniemi muistuttaa, että kaura on myös vientituotteena merkittävä: elintarvikekauran vienti vuonna 2019 ylsi lähes 400 miljoonan kiloon.
”Voidaan jo puhua globaalista kaurabuumista”, Veli Hietaniemi toteaa.
Kaura ja sen mahdollisuudet ovat lisäksi innoittaneet lukuisia suurempia ja pienempiä suomalaisia yrityksiä tuotekehitykseen – valikoimaa riittää hiutaleista herkkuihin kuten suklaaseen ja jäätelöön.
”Tuotekehitys on ollut vauhdikasta, sillä kahden viimeisen vuoden aikana markkinoille on tullut noin 250 uutta kauratuotetta.”
Megatrendit tukevat kauran kulutusta
Kauran suosion syyn takana Hietaniemi näkee olevan joukon elintapojen muutokseen, kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutokseen liittyviä megatrendejä.
Yhä useampi kuluttaja on lisännyt kasvisruoan määrää ruokavaliossaan ja lihan korvaavien valmisteiden suosio on niin ikään kasvussa.
”Merkittävää on myös perinteisten maitotuotteiden kulutuksen väheneminen jo useamman vuoden ajan. Samalla kasvispohjaiset vaihtoehdot kuten kauramaidot ja jogurtit ovat tulleet ryminällä markkinoille. Tähän ovat useat isot maitotalotkin lähteneet mukaan”, Hietaniemi sanoo.
Yhä useampi panostaa omaan hyvinvointiinsa ruokavalion keinoin. © iStock
Kauran beetaglukaani alentaa kolesterolia
Hietaniemen mukaan kaurabuumin varsinaiseen syntyyn noin 10 vuotta sitten ovat vaikuttaneet monet tekijät: vahva tutkimustyö, kauran todennetut terveysvaikutukset, kuluttajien mielenkiinnon herääminen sekä kauran monipuolinen hyödyntäminen aina kosmetiikkatuotteisiin saakka.
Moni kuluttaja tarttuu kauratuotteeseen ennen kaikkea terveyssyistä.
”Kauran lukuisista terveyshyödyistä tunnetuin on veren kolesterolitasoa alentava, veren sokeripiikkejä tasaava ja vatsan hyvinvointia edistävä liukoinen kuitu, beetaglukaani, jonka vaikutuksiin perustuvat kaikki neljä EU:n hyväksymää terveysväittämää vuonna 2011.”
Luontaisesti gluteeniton kaura sopii myös keliaakikoille ja herkkävatsaisille, sillä toisin kuin esimerkiksi vehnä, ruis tai ohra, kaura sisältää vain vähän imeytymättömiä hiilihydraatteja.
Nuoret ovat löytäneet uudet kauratuotteet
Suurin haaste kauran voittokululle on Veli Hietaniemen mukaan se, että uudet kauran ympärille kehitetyt ruokainnovaatiot löytäisivät tiensä yhä useamman kuluttajan keittiöön.
”Nuoret ovat tässä kohtaa vanhempaa ikäpolvea ennakkoluulottomampia kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi lihaa korvaaville tuotteille, kuten nyhtökauralle ja kaurajauhikselle.”
Kotimaiset kuluttajamarkkinat kauran ympärillä ovat Hietaniemen mukaan yhtä kaikki kasvaneet; esimerkiksi Fazer, Helsingin Mylly ja Raisio ovat investoineet sekä uusiin kauramyllyihin että vanhojen kunnostamiseen. Kinnusen Mylly rakensi vastikään uuden kauramyllyn pohjoiseen Suomeen.
Pohjoiset olosuhteet ovat kauralle silkkaa mannaa
Veli Hietaniemi uskoo, että kotimaan lisäksi myös kansainvälisillä markkinoilla on yhä enemmän kysyntää uusille kaurapohjaisille tuotteille, joiden valmistukseen kuluva hiilijalanjälki pystytään pitämään Suomessa verrattain pienenä.
Hän ajattelee, että suomalaisilla olisi syytä nostaa omaa kissanhäntää vielä nykyistä korkeammalle.
”Suomen puhdas ja vesirikas maaperä takaavat kestävän kehityksen kauran viljelyssä. Lisäksi intensiivinen kasvukausi ja pitkät valoisat päivät ovat kauralle silkkaa mannaa. Kun perusta on kunnossa, kauraa riittää sekä tuotantoon että tuotesovelluksiin.”