Kävipä Suomen hallitusneuvotteluissa miten hyvänsä, ne tulevat kalpenemaan Virossa nähdylle näytelmälle 

Jaa kaverilleTilaa Seura
Populistisen EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme on 69-vuotiaana poliittisen uransa huipulla. "EKRE:n Helsingin osastolla on yhteys perussuomalalaisiin. Ennen EU-vaaleja tapaamme heitä konsultoidaksemme vaalisuunnitelmista", Helme kertoo Seuralle.
Populistisen EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme on nousemassa Viron seuraavaksi sisäministerikisi. "EKRE:n Helsingin osastolla on yhteys perussuomalalaisiin. Ennen EU-vaaleja tapaamme heitä konsultoidaksemme vaalisuunnitelmista", Helme kertoi Seuralle. Kuva EKRE:n vaalivalvojaisista Tallinnassa 3. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia
Viron uuden hallituksen muodostamisesta tuli erikoinen näytös, jossa vaalivoittaja sysättiin syrjään. Populistinen EKRE nousi ensi kertaa hallitukseen.

”Poliitikot ovat hyvin joustavia. (- -) Minua ei juuri kiinnosta, mitä sanotaan ennen vaaleja. Katsotaan, mitä sanotaan niiden jälkeen”, konservatiivisen populistipuolueen EKRE:n puheenjohtaja Mart Helme, 69, kertoi Seuran haastattelussa 1. maaliskuuta.

Helme tiesi, mistä puhui.

3. maaliskuuta pidettyjen Viron parlamenttivaalien jälkeen poliittinen asetelma on kääntynyt ympäri tavalla, joka ei vastaa kampanjoinnin aikaista keskustelua tai vaalien tulosta.

Seura raportoi tuoreeltaan vaaleista, jotka päättyivät oikeistoliberaalin reformipuolueen voittoon.

Hallituksessa vuodet 1999–2016 istunut puolue kisasi gallupeissa tasaisesti pääministeri Jüri Rataksen vasemmistoliberaalin ja Viron venäjänkielisen väestön edunvalvojaksi profiloituneen keskustan kanssa.

Vaalikeskusteluissa spekuloitiin kahden suuren hallituksella. Kallas kieltäytyi jyrkästi yhteistyöstä EKRE:n kanssa ja muutkin puolueet ottivat etäisyyttä kovasanaisiin populisteihin.

EKRE:n hallitushaluja epäiltiin. Seuran haastattelussa Mart Helme uhosi saavansa Viron parlamentin tanssimaan pillinsä mukaan oppositiostakin.

Vaali-iltana reformipuolue sai 36 kansanedustaa 101-paikkaiseen parlamenttiin, riikikoguun. Ero 26 paikan keskustaan oli yllättävän suuri.

Maahanmuuttoon, seksuaalivähemmistöihin, EU:hun ja Venäjään äärimmäisen kriittisesti suhtautuva EKRE kiilasi jytkyvoitollaan kolmanneksi ja sai 19 kansanedustajaa.

Eilen, 17. huhtikuuta, Viron parlamentti antoi äänestyksessä tukensa hallitukselle, jossa istuvat keskusta, EKRE ja kansalliskonservatiivinen Isänmaa, jolla on riikikogussa 12 paikkaa.

Yhteensä hallituksella on 57 edustajaa.

Kolmikko juoni hallituksen kasaan ennen kuin Kallas ehti edes kunnolla aloittaa omia neuvottelujaan.

Vaalien suurvoittaja reformipuolue jää oppositioon ja Ratas jatkaa pääministerinä. Mart Helmelle kaavaillaan sisäministerin ja hänen Martin-pojalleen valtiovarainministerin salkkua.

Hallitustunnustelijan ohittaminen ei ole aivan ennenkuulumatonta, mutta poikkeuksellista se on.

Miten tässä näin kävi?

Puoluejohtaja Kaja Kallaksen kasvoilla koristellun reformipuolueen vaalibussin viimeinen pysäkki on Tallinnan liepeellä olevassa Viimsin kaupungissa. Kylmä viima kiusaa Viron parlamenttiin riikikoguun pyrkivää Jan Alvaria (vas.).

Puoluejohtaja Kaja Kallaksen kasvoilla koristellun reformipuolueen vaalibussin viimeinen pysäkki Tallinnan liepeellä olevassa Viimsin kaupungissa 2. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia

”Isänmaa –puolue näytteli keskeistä roolia”

Yllätyshallitukseen johtanut tapahtumaketju on aiheuttanut Virossa paljon spekulointia.

Keskustelussa on epäilty, oliko hallituskolmikolla kassakaappisopimus, ihastuiko pääministerinä uskottavan yleispoliitikon imagon hankkinut Ratas valtaan ja pettyikö hän omaan äänimääräänsä, joka jäi kauas Kallaksen luvuista.

Myös Kallaksen neuvottelijankykyjä on kritisoitu. Viron ensimmäiseksi naispääministeriksi tyrkyllä ollut ex-meppi kertoi tavoittelemansa hallitusta isänmaan ja 10 kansanedustajaa saaneiden sosiaalidemokraattien kanssa.

”Vahvankaan pelurin ei kannata aliarvioida muita. Kallas puhui jo itsestään pääministerinä ja käyttäytyi kuin reformipuolueen johtaisi hallitusta. Vastaavasti hän ei tuntunut ottavan huomioon mitä pienemmät hallituskumppanit haluavat”, mielipidemittauksia tekevän Turu-uuringute tutkimuslaitoksen johtaja Juhan Kivirähk sanoo.

Isänmaalle hallitusyhteistyö reformipuolueen ja vasemmistolaisten sosiaalidemokraattien kanssa olisi ollut vaikeaa. Isänmaan kannatus laski sen istuessa edellisessä Rataksen hallituksessa.

Kurssi kääntyi Isänmaan riitautettua Viron päätöksen osallistua YK:n siirtolaissopimukseen.

Virosta haki Eurostatin mukaan viime vuonna turvapaikkaa 95 ihmistä. Silti kiista siirtolaissopimuksesta johti hallituskriisiin ja suututti erityisesti sosiaalidemokraatit.

Isänmaan gallup-kannatuksen kohu kuitenkin käänsi nousuun.

Uusi demariyhteistyö olisi kuitenkin puolueelle myrkkyä EKRE:n rohmutessa konservatiivien ja maahanmuuton vastustajien ääniä.

”Isänmaa näytteli keskeistä roolia hallituksen muodostamisessa. Sille oli ensisijaisen tärkeää olla samalla puolella aitaa EKRE:n kanssa, olipa se sitten hallituksessa tai oppositiossa.”

Kaikesta päätellen Kallas ei saanut luvattua Isänmaalle tarpeeksi suuria myönnytyksiä hallitusriskin ottamisesta.

Rataksen hallituksessa puolue saa tasajakoperiaatteen mukaan kolmasosan ministerin salkuista ja muun muassa ulkoministerin paikan.

”Uskon, että he tulevat suojelemaan Viron ulkopolitiikan vakiintuneita linjoja”, Kivirähk sanoo.

Isänmaa on saamassa myös puolustusministerin salkun, jonka haltijaksi kaavaillaan Jüri Luikia ja oikeusministerin pestin, joka on menossa Raivo Aegialle.

EKRE on nostamassa maatalousministeriksi Mart Järvikiä ja ympäristöministeriksi Rene Kokkia. Puolue on saamassa myös ulkomaankauppaministerin salkun.

EKRE: vaalivalvojaisia valmisteellaan Tallinnan Vapaudenaukion lähellä olevassa ravintolassa sunnuntai-iltana 3. maaliskuuta.

EKRE: vaalivalvojaisia valmisteellaan Tallinnan Vapaudenaukion lähellä olevassa ravintolassa sunnuntai-iltana 3. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia

”Keskustalle EKRE ja reformipuolue yhtä huonoja vaihtoehtoja”

Venäjänkielisten suosima keskustapuolue otti oman riskinsä menemällä samaan hallitukseen EKRE:n kanssa.

Mart Helmen puheissa venäjänkielisten hallitsemaa Itä-Virumaata asuttaa ”viides kolonna” ja maakunta voidaan milloin vain sulauttaa itänaapuriin.

Venäjänkielisten virolaisten asema on perinteisesti lakaistu vaalikeskusteluissa maton alle. Nyt kiista Itä-Virumaalla sijaitsevan Kohtla-Järven lukion opetuskielestä nosti asetelman vaalien kuumimmaksi kysymykseksi.

EKRE haluaa vironkielistää koko koulujärjestelmän ja opettaa venäjänkieliset puhumaan Viroa lastentarhasta asti. Tässä asiassa konservatiivinen EKRE ja monessa suhteessa liberaali reformipuolue ovat samoilla linjoilla.

Se saattaakin olla yksi keskeinen syy keskustapuolueen päälle päin riskialttiilta näyttävään EKRE-yhteistyöhön.

”Selvitysten mukaan reformipuolue on keskustan äänestäjille yhtä epämieluisa hallituskumppani kuin EKRE. Kannattajiensa silmissä Rataksen piti käytännössä valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta. EKRE:n kanssa hän saattoi säilyttää pääministerin asemansa”, Kivirähk sanoo.

Vaikka EKRE-yhteistyö oli monelle venäjänkieliselle keskustapoliitikolle kauhistus, puolue ei lopulta hajonnut tai edes merkittävästi pirstaloitunut.

Kivirähkin mukaan tempussa auttoi Rataksen kyky soveltaa klassista hajota ja hallitse -oppia.

EKRE-liittoa vastustaneelle keskustan venäjänkielisen siiven johtohahmolle Mihhail Kõlvartille järjestettiin paikka Tallinnan kaupunginjohtajana. Hänen edeltäjäänsä, Taavi Aasia Ratas kaavailee uudeksi talousministeriksi.

”Tallinnan kaupunginjohtajan asema pormestari keskustalle perinteinen läänitys ja asemana merkittävämpi kuin ministerin pesti.”

”Soinistuuko” EKRE hallituksessa?

EKRE:ä odottaa hallituksessa populistipuolueen klassinen haaste: miten muuntautua räyhäkkäästä oppositiopuolueesta kompromissikykyiseksi vastuunkantajaksi.

Timo Soinin johtamien perussuomalaisten hallituskokemukset ovat Mart Helmeelle hyvin tuttuja. EKRE-johtaja on jo korostunut, ettei puolue ”soinistu” hallituksessa.

Puoleen varajohtaja, Martin Helme ehtikin jo vaatia ”asenteellisten” toimittajien puhdistamista yleisradioyhtiö ERR:stä.

Hallitusneuvotteluissa puolue on pitänyt kiinni vaatimuksestaan palauttaa rajatarkastukset. Sveitsin mallisia kansanäänestyksiä ihaileva puolue haluaisi mahdollisuuden äänestyttää virolaisia muun muassa avioliiton määritelmän palauttamisesta vain miehen ja naisen väliseksi.

Kansanäänestysten käyttöönotto vaatisi perustuslain muutosta, joka ei onnistu yhdessä vaalikaudessa.

EKRE:n vaalivalvojaisissa ravintola Wabadusissa lseurataan tuloslaskentaa sunnuntaina 3. maaliskuuta.

EKRE:n vaalivalvojaisissa ravintola Wabadusissa lseurataan tuloslaskentaa sunnuntaina 3. maaliskuuta. © Jonne Räsänen/ Otavamedia

Kivirähk uskoo EKRE:llä olevan edessään tukku myönnytyksiä.

”Yksittäisen ministeriön tasolla voi vaikuttaa vain rajallisesti ja suuret päätökset koko hallituksen voimin. Rataksella on pääministerinä sen verran vahva asema, että uskon hänen pystyvän pehmentämään EKRE:n kovimpia kantoja.”

Jos konservatiivisten kumppanien gallup-kannatus kääntyy laskuun, Rataksella on kuitenkin edessään melkoisia haasteita.

Pettymys uuteen hallitukseen on nostattanut suvaitsevamman Viron puolesta liputtavan kansalaisliikkeen. Liikkeen järjestämä konsertti keräsi Tallinnan laululavalle viime viikonloppuna 10 000 ihmisen yleisön.

X