Kehitysvammaiselle Laurille, 32, määrättiin elvytyskielto vastoin vanhempien tahtoa

Jaa artikkeli
elvytyskielto kehitysvammaiselle Laurille
Omaishoitaja-äiti Merja Salminen pelkää, miten elvytyskielto vaikuttaa Laurin hoitoon jatkossa. © Merja Salmisen kotialbumi
Lauri Salminen on cp-vammainen ja kehitysvammainen nuorukainen, joka käyttää liikkumiseen pyörätuolia. Äiti ihmettelee, onko elvytyskielto tarpeen määrätä ihmiselle, joka nauttii elämästään kotonaan?

Merja Salmisen kehitysvammainen Lauri-poika, 32, joutui maaliskuussa sairaalaan verenmyrkytyksen takia. Hänen verenpaineensa laski ja munuaisten toiminta heikkeni aiheuttaen väliaikaisen virtsaummen. Sydämentahdistin auttoi sydäntä lyömään. Tässä tilanteessa Laurille määrättiin elvytyskielto 26. maaliskuuta.

Lääkäri perusteli elvytyskieltoa sanomalla, että tällaisia ihmisiä, jotka ovat suuren avun tarpeessa, ei kannata elvyttää”, äiti Merja Salminen sanoo järkyttyneenä.

Seura on saanut nähtäväkseen potilasasiakirjan, josta näkyy tehty elvytyskielto. Paperissa lukee myös, että ”vanhemmat kyseenalaistavat ER-päätöksen, mutta tämä kuitenkin lääketieteellisesti perusteltu.”

Molemmat Laurin vanhemmat ovat sairaanhoitajia. Merja Salminen pelkää, miten elvytyskielto vaikuttaa Laurin hoitoon jatkossa. Äiti pelkää myös, ettei Lauri pääsisi esimerkiksi koronaan sairastuessaan tehohoitoon.

”Tiedän muitakin vammaisia, joille on tehty elvytyskielto. Päätöksen jälkeen hoito on huonontunut. Lääkäri sanoi meillekin, että tehohoitolääkärit eivät suostu ottamaan enää Lauria vastaan”, Merja Salminen sanoo.

Lauri Salmisen potilasasiakirjassa lukee, että ”muita hoidonrajauksia ei ole toistaiseksi tehty”. Lauseessa kiinnittää huomiota sana toistaiseksi. Äidin mielestä se kuulosta pahaenteiseltä.

Lauri Salminen kotiutui sairaalasta, sillä verenmyrkytys saatiin hoidettua. Silti elvytyskieltoa ei ole ainakaan vielä äidin pyynnöstä huolimatta purettu.

Elämäniloinen nuorukainen

Lauri Salminen on cp-vammainen ja kehitysvammainen nuorukainen, joka käyttää liikkumiseen pyörätuolia. Hänellä on sydämentahdistin, mutta sydän toimii ilman tahdistimen apuakin, kun Lauri ei ole sairaana. Laurilla ei ole sydämen vajaatoimintaa tai muita hengenvaarallisia sairauksia.

Lauri pystyy puhumaan vain rajatusti, mutta pystyy kuitenkin ilmaisemaan ”kyllä” tai ”ei”. Äiti Merja Salminen ihmettelee, miksei Laurilta itseltään kysytty mielipidettä elvytyskieltoon.

”Kehitysvammaisillakin on itsemääräämisoikeus. Ja Lauri on todella elämäniloinen. Jos hoitoa aletaan rajata pois ihmisiltä, jotka ovat suuren avun tarpeessa, siinähän rajataan pois kaikki kehitysvammaiset ja vanhukset”, äiti Merja Salminen sanoo.

Äiti kuvailee Lauria huumorintajuiseksi pojaksi, joka rakastaa autoajeluita, jätskillä käymistä, elokuvia ja musiikkia.

”Ymmärrän, että elvytyskielto tehdään kuolemansairaille potilaille, jotka haluavat jo pois. Mutta Lauri odotti sairaalassa, että pääsee kotiin ja näkemään siskoja ja veljeä. Kuka oikein määrittelee, milloin Laurin pitäisi kuolla”, Merja Salminen kysyy.

Merja Salminen on Lauri-poikansa omaishoitaja.

Merja Salminen on Lauri-poikansa omaishoitaja. © Merja Salmisen kotialbumi

Vammaisten hoito herättää keskustelua

Kehitysvammaliiton viestintäpäällikkö Anneli Puhakka kertoo, että välillä liiton tietoon tulee keskustelua hoidon rajaamisesta vammaisilta. Esimerkiksi koronaepidemian aikaan aihe on ollut ajankohtainen. Vammaisjärjestöt olivat huolissaan, ovatko vammaiset viimeisiä tehohoitoon pääsijöitä.

”Ei elvytyskieltoa voi tehdä sen perusteella, että ihminen tarvitsee paljon apua. Kaikki tulee hoitaa tasavertaisesti”, Anneli Puhakka sanoo.

Esimerkiksi vuonna 2007 eduskunnan oikeusasiamies antoi huomautuksen HUS:lle elvytyskieltojen asettamisesta vammaisille lapsille, jotka elivät tavallista elämäänsä.

”Vammaisuuden perusteella ei saa tehdä minkäänlaisia hoidon rajauksia. Se olisi perustuslain vastaista. Eikä elvytyskiellon pitäisi vaikuttaa mihinkään muuhun hoitoon eli henkilö voi olla jopa tehohoidossa, vaikka hänellä on elvytyskielto”, kehitysvammaisia hoitavan erityishuoltopiiri Eteva-kuntayhtymän ylilääkäri Lumikukka Socada sanoo.

Socada painottaa, että elvytyskieltopäätöksestä pitää keskustella potilaan itsensä kanssa, vaikka se vaatisi apuvälineiden — kuten kuvien  — käyttöä. Jos tämäkään ei onnistu, asiasta pitää keskustella lähiomaisen kanssa.

”Elvytyskieltoa ei tule tehdä ohimenevän sairauden takia, josta ihminen palaa aikaisempaan elämäänsä, vaan parantumattomasta sairaudesta, johon ihminen kuolisi muutenkin pian. Jos terveydentila muuttuukin parempaan, elvytyskiellon voi perua milloin vain. Jos näin ei tehdä yhdessäkin tapauksessa, se on huolestuttavaa”, Socada sanoo.

Lue myös: Kun omaishoitajan arki kävi liian raskaaksi, TIA-kohtaus vei Merja Salmisen sairaalaan

Kansanliikkeen perustaja Merja Salminen on itse Lauri-poikansa omaishoitaja.

Kansanliikkeen perustaja Merja Salminen on itse Lauri-poikansa omaishoitaja. © Merja Salmisen kotialbumi

X