Kehutut valmennuskeskukset tulivat urheilijoille – Miksei yleisurheilusta silti sada mitaleita?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Suomen Urheiluliitto on jo pari vuotta keskittänyt yleisurheiluvalmennusta uusiin keskuksiinsa, mutta arvokisamenestys ei vieläkään päätä huimaa. Milloin tuloksia alkaa tulla?

Suomen Urheiluliitto (SUL) muutti merkittävästi yleisurheilun valmennusjärjestelmää vuosille 2017–2020.

Tarkoitus oli palauttaa suomalaiset takaisin mitalimenestykseen aikuisten arvokisoissa. Lajivalmentaja-ammattinimikkeisiin perustuva lajivalmennus päättyi ja tilalle tuli kolmeen kaupunkivalmennuskeskukseen perustuva järjestelmä.

Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle piti syntyä keskukset, jotka keräisivät suojiinsa kaikki mahdolliset vaikutuspiireihin kuuluvat lahjakkuudet, jotka loistavat viimeistään Tokion olympialaisissa vuonna 2020.

Mitalit jäi saavuttamatta Berliinin EM-kisoista

Nyt kuitenkin kahden vuoden toiminnan jälkeen keskusten saavutuksista on hyvin vaikea saada konkreettista tietoa. Kisamenestyskin on entisen kaltainen.

Esimerkiksi tämän vuoden Berliinin yleisurheilun EM-kisoissa mitalisaldo oli nolla, odotuksista huolimatta.

Nuorten yleisurheilukausi sujui sentään paremmin. Tampereella nuorten MM-kisoista tuli palkintona MM-joukkuemitali ja neljä pistesijaa.

Suomen Urheiluliiton toimitusjohtajan Harri Aallon mukaan lahjakkaita yleisurheilijanuoria on paljon.

”Meidän on pyrittävä luomaan nuorille harjoitteluun mahdollisimman hyvät olosuhteet. Se onnistuu vain yhteistyössä seurojen, Olympiakomitean, urheiluakatemioiden ja urheiluopistojen kanssa”, Harri Aalto sanoo.

Juuri siihenhän vuonna 2016 käynnistettyjen kaupunkivalmennuskeskushankkeiden piti auttaa. Menikö uudistus pieleen, koska tuloksia ei vielä näy?

Tommi Evilä lupaa menestystä tulevaisuudessa

Tampereen keskuksen valmennuspäällikkö Tommi Evilä on eri mieltä. Hän sanoo, että yleisurheilumenestys on tulevaisuudessa jopa todennäköistä.

Oman kisauransa lopettanut Evilä on Suomen kautta aikojen menestynein pituushyppääjä. Hän vakuuttaa, että mitalitoivoja löytyy ainakin Tampereelta.

”Tampereen Pyrinnön seiväshyppääjä Urho Kujanpää ja pika-aitajuoksija Reetta Hurske ovat täyden potentiaalin urheilijoita, muitakin lahjakkuuksia unohtamatta ”, Evilä arvioi.

SUL on luvannut luoda keskuksista urheilijoille houkuttelevia treenauspaikkoja.

”Kun näissä keskuksissa urheilevien joukko kasvaa, alan palvelut saadaan järjestettyä kustannustehokkaammin”, Evilä toteaa.

Hänellä on keskuksessaan 35 huippulahjakasta urheilijaa.

Yleisurheilijoille palveluja samalta luukulta

Tampereella urheilija ja hänen henkilökohtainen valmentajansa saavat periaatteessa kaiken tarvitsemansa avun ja tiedon yhdeltä luukulta, jonka takaa löytyy Tommi Evilä.

”Jos urheilija tarvitsee esimerkiksi fysioterapia- ja lääkäripalveluita, heidän ei itse tarvitse etsiä niitä. Siinä vaiheessa hyödynnän partneriverkostojani ja räätälöimme heille palveluita.”

Myös Tampereen kaupunki on tukenut hanketta kunnostamalla liikuntapaikkoja.

”Tampereen kaupunkivalmennuskeskuksen vastuulla ovat rinkilajit ja seiväshyppy. Tampereella on kehitetty kiekon, kuulan ja moukarinheiton olosuhteita. Sinne on yhteistyössä kaupungin kanssa rakennettu heittopuisto, jonka kokonaisuus on uusittu.”

Keskukseen panostaminen on näkynyt menestyksenä. Tampereen kaupunkivalmennuskeskuksen lajeista pääsi yhdeksän urheilijaa Berliinin EM-kisoihin, joka on enemmän näissä lajeissa kuin kertaakaan 2000-luvulla. Lisäksi kiekonheittäjä Helena Leveelahti voitti nuorten MM-hopeaa Tampereella 2018 heinäkuussa. Leveelahti harjoittelee pääsääntöisesti Tampereella ja hänen henkilökohtainen valmentajansa on Tampereen kaupunkivalmennuskeskusvalmentaja Anssi Mäkinen.

Evilä paljastaa, että Tampereella SUL on antanut lisärahaa kuulan, kiekon ja moukarin valmennuspalkkauksiin vuodesta 2017 alkaen.

Käskemällä ei tule mitaleita

Muuten SUL kertoo valmennuskeskuksistaan ympäripyöreästi ja konsulttikielen termeillä. SUL:n Harri Aallolla on kuitenkin yksi konkreettinen esimerkki parannuksista, joita keskukset voisivat joskus tuoda.

Hän toivoo, että keskuksissa eri urheilulajien valmentajat voisivat vierailla toistensa harjoituksissa.

”Kaipaisin vielä enemmän valmentajien välistä yhteistyötä. Oppimalla toinen toisiltamme saisimme annettua urheilijoille vielä avarampaa katsetta tulevaisuuteen,” Aalto uskoo.

Tommi Evilä kuitenkin muistuttaa, että kaksi vuotta on lyhyt aika näin suuressa uudistuksessa.

”Tämä on uusi asia kaikille. Uudistukselle pitää antaa mahdollisuus, että kaikki saavat aikaa käsitellä sitä. Haastattelemme urheilijoita ja valmentajia mahdollisimman paljon, jotta tiedämme mitä palveluita parannamme. Voimanamme on, että kohtaamme jokaisen yksilönä. Sormella osoittamalla ja käskemällä ei saa hyviä tuloksia aikaiseksi,” Evilä sanoo.

Korjaus 28.9.2018 kello 15:05

Kaupunkivalmennuskeskuksiin kerätty urheilijoita Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän vaikutuspiireistä, ei kaikkialta Suomesta.

X