Kela vähensi rajusti hankintoja parhailta terapeuteilta, vaikeavammaisen lapsen äiti suuttui: ”Halvimman hinnan voittaminen tarkoittaa lyhytaikaisia terapioita, mistä kärsivät eniten erityislapset”

Kymmenen pisteen vauva. Niin Topi Halonen, 15, arvioitiin heti syntymänsä jälkeen.

Kun äiti Teija Halonen ja lapsi olivat jo asettuneet perhehuoneeseen Kanta-Hämeen keskussairaalassa, Topi haettiin rutiinitarkastukseen. Tovin päästä hoitaja saapui takaisin ja ilmoitti, että poika oli viety teho-osastolle. Hän ei ollut reagoinut testeissä niin kuin pitäisi.

Tuntien päästä lääkäri tuli kertomaan, mistä oli kyse. Topi oli saanut aivoverenvuodon.

Muutaman päivän päästä selvisi, että iso osa vauvan aivoista oli tuhoutunut.

Siitä alkaen oli selvää, ettei Topi pärjäisi elämässään ilman toisten apua. Hän jäisi jälkeen terveestä lapsesta sekä kehonhallinnassa että ajattelussa.

Onneksi perheen ei tarvinnut jäädä yksin. Kelan tuella Topi on saanut vaikeavammaisille tarkoitettua fysioterapiaa jo muutaman kuukauden ikäisestä, myöhemmin myös musiikki- ja allasterapiaa.

Yksivuotias Topi on fysioterapeutti Irma-Liisa Heiskasen sylissä. © Teija Halosen kotialbumi

”Hoidoista ollut valtavasti hyötyä”

Ammattiauttajilta – ja vanhemmilta  – on vaadittu paljon.

Pikkulapsena Topi heräili usein öisin ja valvotti vanhempiaan nääntymyksen partaalle. Hän ei kyennyt lainkaan vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa ja oppi kävelemään vasta nelivuotiaana. Vanhemmille ehkä raskainta oli se, ettei lapsi vastannut lainkaan saamiinsa rakkauden osoituksiin.

Nykyään poika juoksee, kiipeilee puissa, syö itse, kaataa maitoa – ja viestii äidilleen monia asioita, vaikkei osaakaan puhua.

Topi tekee tuntoaistiharjoituksia. © Teija Halosen kotialbumi

”Kerran Topi tarttui minua kädestä, kuljetti tiskipöydän äärelle ja osoitti hanaa. Se oli jäänyt auki Topin mielestä väärään asentoon”, Teija Halonen kertoo.

Äiti kiittää paljosta terapeutteja.

”He ovat olleet loistavia ja hoidoista on ollut valtavasti hyötyä. Emme me vanhemmat olisi osanneet korjata hänen virheasentojaan tai havaita, milloin Topi on herkistynyt oppimaan mitäkin uutta asiaa”, Teija Halonen sanoo.

Tutustuminen voi viedä vuoden

Halosten iloksi pitkälti samat henkilöt ovat auttaneet Topia.

”Kun ensimmäinen fysioterapeutti jäi eläkkeelle, hän suositteli seuraavaa, ja vaihto tapahtui saattaen.”

Pitkäaikaista hoitosuhteista on ollut hyötyä.

”Terapeutit ovat kertoneet, että vaikeavammaisen asiakkaan tuntee kunnolla vasta vuoden jälkeen. Se on helppo uskoa, sillä Topi esimerkiksi viestii eri asioita pienen pienillä eleillä, kuten vilkaisuilla ja haukottelulla”.

Ensi vuoden alussa Topin allasterapeutti vaihtuu. Syynä on Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutus, joka toteutettiin uusilla säännöillä: hinnan paino valintaperusteena oli 80 prosenttia ja laadun vain 20 prosenttia, kunhan terapeutti täytti tietyt laadulliset vähimmäisvaatimukset.

Muutos entiseen oli iso, sillä aiemmin hinnalla ja laadulla oli jokseenkin sama painoarvo paperilla. Tosin käytännössä Kela teki palveluntuottajien kanssa sopimuksia hintaa usein juuri katsomatta.

Tänä vuonna heiluri heilahti toiseen äärilaitaan.

Topin maalaama koivu. © Teija Halosen kotialbumi

Kela vaiennut terapeutin vaihdoksesta

Kelan kilpailutus päättyi syyskuussa. Lokakuun alussa Kela ilmoitti ottavansa yhteyttä kaikkiin asiakkaisiin, joiden palveluntuottaja vaihtuu. Lupauksesta on kulunut jo puolitoista kuukautta, mutta viranomaisilta ei ole tullut Halosille mitään viestiä.

”Vaihdoksesta kertoi meille Topin nykyinen allasterapeutti, joka hävisi kilpailutuksen. Sama henkilö on toiminut myös Topin fysioterapeuttina, missä tehtävässä hän onneksi jatkaa ensi vuonna.”

Teija Halonen on kuullut, että kilpailutuksen voittajalla ei ole toistaiseksi palveluksessaan heidän kotiseudullaan Kanta-Hämeessä toimivaa allasterapeuttia, vaan tehtävään vielä etsitään henkilöä.

Uusi terapeutti, samoin kuin entiset, ovat Topin apuna varmuudella korkeintaan vain kaksi seuraavaa vuotta.

Ensi vuoden alussa alkavat sopimukset ovat katkolla kahden vuoden päästä siksi, että Kela varautuu sote-uudistukseen, joka voi toteutuessaan mullistaa terapiapalvelujen järjestämisen.

Teija Halosta huolettaa eniten kilpailutuksia voittaneiden palveluntuottajien terapeuttien osaaminen.

”Kilpailutuksella on pudotettu pois parhaiten koulutettua ja tasokkainta väkeä. Huonoilla ja kokemattomilla terapeuteilla ei saavuteta hyviä tuloksia, vaan vammaisten kivut ja oireet pahenevat, perheet väsyvät, ja hoitajatkin kuormittuvat.”

Usealle neurologiaan erikoistuneelle potkut

Marraskuussa 2018 Topi odottaa uimaterapeutille pääsyä. © Teija Halosen kotialbumi

Kilpailutuksen seuraukset olivat rajut.

Kela oli monen osaavan terapeutin pääasiakas. Nyt iso osa heistä joutuu elättämään itsensä kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävillä, jotka voivat olla harvalukuisia. Toiset menettävät työnsä kokonaan.

Terapeuttiyhdistys Lasten fysioterapia ry:n mukaan esimerkiksi Kelan eteläisen vakuutuspiirin lasten neurologiaan erikoistuneesta 103 terapeutista 56:lta vietiin pois Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tehtävät. Ja nekin, jotka jäivät Kelan listoille, saattoivat menettää osan nykyisistä asiakkaistaan.

”Eräs asiakkaitaan menettänyt osaava fysioterapeutti pähki minulle, pitäisikö hänen ryhtyä maksamaan asuntolainastaan enää vain korkoja”, Teija Halonen kertoo.

Hän arvelee, että alentuneet korvaukset lisäävät hoitajien vaihtuvuutta.

”Kukaan ei tee työtä pitkään polkuhinnoin. Halvimman hinnan voittaminen tarkoittaa käytännössä lyhytaikaisia terapioita, mistä kärsivät eniten kaltoin kohdellut ja erityislapset, joiden luottamuksen saavuttaminen vaatii aikaa.”

Teija Halosen mielestä on käsittämätöntä, että laadulle on annettu niin vähän merkitystä terapeuttien valinnassa.

”Ehdotan, että kilpailutetaan pääministerin ja Kelan pääjohtajan paikka niin, että hinnan paino on 80 prosenttia ja laadun 20 prosenttia, tavoitteena saada suuria säästöjä ja laadukkaampaa työpanosta.”