Kelirikko rappeuttaa tieverkostoa: ”Tiestö on aika ala-arvoisen huonossa kunnossa” – Tällaista vahinkoa routavaurio voi autollesi tehdä
Väyläviraston tieliikennejohtaja Pekka Rajalan mukaan ratojen ja teiden kunnossapitoon ja huoltoon tarvittaisiin ensi vuonna vähintään 300 miljoonan vuosirahoitusta.
Rajala on huolissaan myös teiden ikääntymisestä.
”Vanhat ikääntyneet päällysteet reikiintyvät ja kevään aikana niitä joudutaan kovasti paikkaamaan. Päätiet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Ongelma koskee enemmän seutuliikennettä ja vähäliikenteisiä maanteitä. Pääteilläkin esiintyy reikiintymistä, muttei hirveästi.”
Tieliikennejohtajan näkemykseen tiestön kunnosta ei yhdy kuitenkaan Autoliiton koulutuspäällikkö:
”Suomen tiestö on tällä hetkellä ala-arvoisen huonossa kunnossa. Esimerkiksi routamonttuja ja -halkeamia on valtavasti”, Teppo Vesalainen toteaa.
Kelirikko paikoin vaikeaakin
Kelirikosta ei pitäisi tänä keväänä tulla kovin vaikea lukuun ottamatta Etelä-Savoa ja Kaakkois-Suomen pohjoisosaa. Pekka Rajalan mukaan kelit ovat suosineet tien pitoa, sillä vettä on satanut vähän ja päivät ovat olleet aurinkoisia.
”Jos tien pinnassa havaitsee pahan vaurion, kannattaa siitä ilmoittaa eteenpäin, jotta tien pitäjä pystyy ryhtymään korjaus- ja varotoimenpiteisiin välittömästi ennen kuin vahinkoja ehtii syntyä”, Autoliiton Vesalainen ohjeistaa.
Hänen mukaan routavaurioon rysäyttäessä autoon kohdistuvien vahinkojen mittavuuteen vaikuttaa monta asiaa.
Tällaisia vaurioita routamontut voivat autollesi aiheuttaa
Routavaurioita on erilaisia ja montun syvyyden lisäksi myös auton maavaran korkeus vaikuttaa syntyvien vaurioiden laatuun. Myös nopeudella ja osumiskulmalla on merkitystä.
Tyypillisimpiä vaurioita ovat renkaan tai vanteen rikkoutuminen.
Vaaravyöhykkeellä ovat myös auton alustan nivelet ja tukivarret. Iskunvaimentimet voivat vahingoittua ja jouset saattavat katketakin nopeasta ja terävästä rysähdyksestä.
Myös harvinaisempia vahinkoja sattuu:
”Olen jopa joskus kuullut, että auton öljypohja on onnistuttu hajottamaan. Tällöin routamontun on täytynyt olla syvä ja auton maavaran melko matala. Kun auton öljypohja hajoaa, öljyt tulevat ulos moottorista ja seurauksena on moottorivaurio”, Teppo Vesalainen summaa.
Routamonttuun osumisen jälkeen voi auton ohjautuvuuskin kärsiä renkaiden aurauskulmien muuttuessa.
”Kun on routamonttuun täräyttänyt, pitää seurata renkaiden kulumista sekä katsoa kulkeeko auto suoraan ja onko ratti suorassa autoa suoraan ajettaessa.”
Tarkkaavainen kuljettaja välttää routavauriot
Vaikka tiet olisivat huonossa kunnossa, autoilija pystyy itse huolellisuudellaan vaikuttamaan vahinkojen syntyyn ja vakavuuteen.
”Autoilijan tulisi huolehtia siitä, että autossa olisi aina kuormituksen mukaiset rengaspaineet: autonvalmistaja on määritellyt eri paineet pienemmälle ja vähän isommalle kuormalle. Muutenkin paineet tulisi tarkastaa säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa”, Teppo Vesalainen sanoo.
Pekka Rajala muistuttaa siitä, että myös tieliikennelain mukaan kuljettajan täytyy aina seurata tienpintojen kuntoa ja tarvittaessa vähennettävä nopeutta sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuden estämiseksi.
”Toinen avainasia on kuljettajan tarkkaavaisuus. Kun pitää ajatukset ajamisessa ja keskittyy myös tienpinnan havainnointiin, olisi tien vauriokohtaan ajaminen monesti vältettävissä”, Vesalainen huomauttaa.
Entistä useammin kuljettajan huomio kiinnittyy liikaa puhelimeen ja se voi käydä kalliiksi kuljettajalle.
Sattuneesta vahingosta, joka on aiheutunut maantien puutteellisesta kunnossapidosta, on mahdollista hakea vahingonkorvausta ELY-keskukselta.
”Korvauksien saaminen tien pitäjältä, auton hajottua tien pinnan vauriokohtaan ajettaessa, ei valitettavasti ole mikään itsestäänselvyys”, Vesalainen muistuttaa.