Kelpaako koronakoiran apu? Testinäytteitä koronapositiivisilta kaivataan yhä koiratutkimukseen

Suomi on edelläkävijä koronaa vainuavien koirien tutkimuksessa. Lentokentällä näytteitä nuuhkivat koronakoirat tulivat suomalaisille tutuksi jo viime vuonna, mutta koirien todellinen toimivuus on vielä arvoitus.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koronakoira Kössi tunnistaa viruksen tuoksun.

Suomi on edelläkävijä koronaa vainuavien koirien tutkimuksessa. Lentokentällä näytteitä nuuhkivat koronakoirat tulivat suomalaisille tutuksi jo viime vuonna, mutta koirien todellinen toimivuus on vielä arvoitus.
(Päivitetty: )
Teksti:
Anastasia Ranta

Koronakoiran virkakäyttö rajavalvonnassa ei nyt etene. Tulli olisi halunnut, että tartuntatautilakiin lisättäisiin selkeät säännökset siitä, että koronavainuajia voisi käyttää Tullin apuna. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin poisti helmikuussa hallituksen esityksistä maininnan koronakoirista, koska eläinten vainutehosta taudin toteamisessa ei ole riittävää varmuutta.

Ministeriö aprikoi myös, että koronakoiran julkisesti merkkaama kohdehenkilö voisi raja-asemalla leimautua turhaan tartunnan kantajaksi, ja tämä rikkoo ihmisen yksityisyyteen kuuluvaa terveystietojen suojaa.

”Säännöksen lisääminen vaatisi enemmän lääketieteellistä tutkimusnäyttöä. Menetelmän luotettavuus on tärkeää sekä yksilön oikeusturvan että kansanterveyden kannalta”, kertoo ministeriön ylilääkäri Paula Tiittala.

Tulli joutui jo syksyllä etsimään koronavainuajiksi koulutetuille palveluskoirilleen muuta käyttöä, etteivät niiden taidot ruostuisi.

Koronapositiviisia ihmisiä etsitään – Hajunäytteitä myös rakennustyömailta

Nyt koronakoira-konseptiiin uskovien pitää mahdollisimman nopeasti todistaa eläinten kyvyt – ja siinä tarvitaan todistetusti koronaa sairastavien ihmisten apua.

Kliinisen tutkimuksen dosentti Anna Hielm-Björkman on Helsingin Yliopiston ja Wise Nose -yhdistyksen yhteistyöllä kerännyt testinäytteitä koirakokeita varten.

Helsinki-Vantaan lentokentältä ei saada tarvittavaa määrää näytteitä kasaan. Suomeen saapuu normaalia vähemmän lentomatkustajia, ja heistä valtaosa on terveitä, sillä monet lentoyhtiöt ovat vaatineet heiltä testit jo lähtömaassa matkaanpääsyn ehtona.

Touko-kesäkuusta eteenpäin koirat eivät myöskään nuuhki kentällä totuttuun tapaan, sillä niiden rooli terveysturvallisuuden ylläpidossa on pienentynyt aluehallintoviraston määräyksestä.

”Koirat siirtyvät muihin tehtäviin, sillä niillä ei enää ole riittävästi tekemistä kentällä”, kertoo Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

YIT:n rakennustyömailla osallistutaan koronanäytetalkoisiin. Nuuskijoita ei kuskata työmaille, mutta näytteinä käytetään työmaan työntekijöiden maskeja.

Lisäksi käynnissä on HUS:in ja Vantaan kaupungin tukema hybriditutkimus, jossa näytteet haetaan koronapositiivisten kotoa.

”Aloitamme nyt hybriditutkimuksen. Koska koirien testausta lentokentällä otetuilla näytteillä ei voida tehdä, niin kentälle tuodaan nyt sitten näytteitä, joita on kerätty sairastavien kotoa”, Anna Hielm-Björkman kertoo.

Positiiviseksi todetun henkilön iholta pyyhkäistävien näytteiden keräys jatkuu ja koronaan juuri sairastuneita vapaaehtoisia kaivataan yhä.

Kuski hakee hajunäytteen kotoa koronakoiratutkimukseen

Mistään valtavista näytemääristä ei ole kyse. Koronakoiratutkimukseen tarvitaan satakunta PCR-positiivista näytettä, jotta tutkimustulokset olisivat luotettavia.
Näytteet tulisi saada koirille “tuoreina”, enintään 3 päivää positiivisen PCR-tuloksen jälkeen.

Näytteen antaminen on tehty vaivattomaksi, sillä tutkimustiimin kuski hakee näytteet turvallisesti kotoa. Hän jättää näytepussin oven eteen ja odottaa ulkona sen aikaa, että ihminen on saanut pyyhkäisynsä tehtyä ja näytepussin suljettua.

Anna Hielm-Björkman toivoo, että he saisivat verrokiksi näytteitä myös koronapositiivisen kanssa asuvilta, vaikka heidän testituloksensa olisikin osoittautunut negatiiviseksi.

”Näin saisimme lisädataa myös toiseen meneillä olevaan tutkimukseemme siitä, tunnistavatko koirat negatiiviset PCR-tulokset positiiviseksi jo aikaisemmassa vaiheessa kuin PCR-testi.”

Koronakoiran kyky ei vain uskon varassa

Koirien kykyä tehdä tasalaatuista taudinetsintätyötä on epäilty, koska kyse on kuitenkin erehtyväisistä ja välillä myös väsyvistä luontokappaleista. Koronan vainuaminen on erilaista kuin esimerkiksi räjähdysaineiden etsintä.

Tutkija seisoo toimintansa takana ja toivoo, että koiratutkimus saisi enemmän tukea ministeriöltä ja THL:ltä.

”Uuden menetelmän käyttöönotto tulee aina perustua tutkittuun tietoon. Koronakoirien herkkyys- ja tarkkuustestien tekeminen on tällaisen tiedon keräämistä”, Anna Hielm-Björkman sanoo.

Nyt tutkitaan jo sitä, mitkä näytteet soveltuvat parhaiten koirien haisteltaviksi ja miten koirat toimivat käytännön työssään.

”Tulokset vaikuttavat kaikkialla myönteisiltä. Toivon, että asiassa ei jarrutettaisi juuri kun tutkimukset etenevät”, Hielm-Björkman toteaa.

Maailmalla seurataan

Maailman terveysjärjestön WHO:n taannoin järjestämä webinaari kokosi yhteen koronakoiratutkijoiden kansainvälisen yhteisön.

Tarkoituksena oli selvittää, mikä on tilanne tutkimuksessa ja operatiivisessa työssä sekä tuoda esiin haasteet, joita tutkimusryhmillä on ollut.

WHO:n terveysalan hätäohjelman toiminnanjohtaja ja epidemiologi Michael J. Ryan asennoituu koronakoiratutkimukseen varovaisen myönteisesti. Hän ei kuitenkaan kiistänyt webinaarissa koronakoiratutkimuksen haasteita.

Jos tutkimusnäyttöä saadaan enemmän, Ryanin mielestä koronakoirat olisivat hyvä ja kustannustehokas apu tartuntojen havaitsemiseen.

Tämänhetkiset tulokset ovat koiria kouluttavien mukaan kaikissa yhteistyömaissa samankaltaisia ja lupaavia.

Suomessa, samoin kuin muualla, koiran käyttö ei korvaa varsinaista koronatestiä vaan nimenomaan auttaa seulomaan suurista ihmisjoukoista mahdolliset viruksen kantajat testeihin.

Anna Hielm-Björkman kertoo auttavansa muita hallituksia, maita ja yliopistoja koronakoiratutkimuksessa viikoittain.

”Suomi on ollut edelläkävijä koronakoiratutkimuksessa. Ei ole kyse siitä, että suomalaiset yksin leikkivät koronakoirien kanssa. Kun tutkimustulokset tulevat ulos, ne puhuvat omaa kieltään.”

Koronakoiran käyttö jatkuu pandemian jälkeen

Anna Hielm-Björkman uskoo, että samoille koirille on monenlaista käyttöä myös pandemian jälkeen.

Osa heidän tutkimuskäytössään olevista koirista on jo toiminut aiemmin muissa tehtävissä, esimerkiksi homekoirina.

”Hajujen oppiminen koiralle on ikään kuin kielten opettelu ihmiselle. Kun oppii kolme tai neljä kieltä, seuraavan kielen oppiminen on vielä helpompaa. Sama logiikka toimii koirilla uusien hajujen opettelussa.”

Myöhemmin samoja yksilöitä voi käyttää lisäkoulutuksen jälkeen esimerkiksi syöpäkoirina, epilepsiakoirina, kipukoirina tai diabeteskoirina. Koirat voivat myös auttaa kalibroimaan eri tutkimuslaitteita.

Lue myös: Suomalaistutkijoiden yllättävä löytö: Hajuerotteluun koulutettu koira haistaa koronan

Kössi metsästää rottia

Kössi-koira on Suomen parhaimpia hajukoiria. © Saija Piipponen

X