Kesä on urheilun juhlaa – Suomen naiset venyvät kuin ruotsalaiset!

Urheilun viehätys on sen tunnemyrskyissä ja riemukkaassa karnevaalitunnelmassa, kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Erkki Meriluoto on Seuran päätoimittaja

Urheilun viehätys on sen tunnemyrskyissä ja riemukkaassa karnevaalitunnelmassa, kirjoittaa Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Teksti:
Erkki Meriluoto

Yleisurheilun EM-kisat räväyttivät urheilun superkesän käyntiin suomalaisittain kahtiajakoisesti. Mitalisadetta ei tullut, mutta upeita suorituksia nähtiin silti runsaasti.

Etenkin naisurheilijat olivat iskussa juoksulajeissa. Nuoret kilpailijat venyivät arvokisoissa parhaimpaansa kuin ruotsalaiset konsanaan. Samalla kumottiin sekin kotimaisten asiantuntijoiden suosima myytti, että urheilijan pitäisi vielä nuorena olla ”tekemässä pohjia” ennen kuin huippusuorituksiin on asiaa.

Urheilun viehätys on tunteiden aallokossa

Penkkiurheilija nauttii niin kilpailujen seuraamisesta kuin urheilijoiden tunnemyrskystä suoritusten jälkeen. Suurin koitos on vielä edessä, kun Pariisin olympialaiset käynnistyvät heinäkuun lopussa. Jännitystä lisää toivo, että Suomi voi saada olympialaisten yleisurheilusta enemmän mitaleja kuin EM-kisoista.

Myös arvokilpailujen väliset huippusuoritukset innostavat, vaikka Reetta Hurskeen 100 metrin aitajuoksun SE-tuloksella 12,68 ei olympialaisissa vielä kärkisijoista taistellakaan. Sen sijaan Ella Junnilan korkeushypyn SE-tuloksella 197 sentillä olisi saanut EM-kisoissa hopeaa.

Millainen päivä osuu kohdalle Pariisissa? Maailman kärki ei ole enää kaukana.

Olisiko aika luottaa taas tuomarin silmään?

Riemua ja karnevaalitunnelmaa on riittänyt myös jalkapallon EM-kilpailuissa. Yleisössä otetaan urheilutapahtumasta kaikki irti. Muutama Hollannin fani intoutui sonnustautumaan tummaa kasvomaalia ja rastatukkaa myöten futislegenda Ruud Gullitiksi.

Suomessa vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra totesi maskeerauksen olevan ”helvetin huonoa huumorintajua”. Sen sijaan Gullit itse piti tempausta kunnianosoituksena. Yksi faneista kertoi olleensa vilpittömällä mielellä, mutta lupasi lopettaa muiden loukkaantumisen vuoksi.

Myös VAR-tekniikalla tehdyt maalien uusintatarkastukset puhuttavat. Välillä uusintoja kelataan hyvin pitkältä ajalta ennen maalitilannetta. Menneen ajan arvoturnauksista VAR olisi perunut ainakin Diego Maradonan jumalan käsimaalin 1986 ja maaliviivalta pois pompanneen Geoff Hurstin osuman Englannille 1966.

Olisiko aika luottaa taas pelkän tuomarin silmään? Jos mieli on ollut vilpitön, niin ehkä kestämme jatkossakin legendaaristen hetkien syntymisen.

Lue myös: Seuran mies: Suomen urheilun historia on ainakin pussijuoksua, painia ja politiikkaa

X