Ketkä ovat kuolinpesää?

Kuolinpesää hoitavat perilliset eivät saa sooloilla.

Olen seurannut mieheni ja tämän sukulaisten toimia perinnönjaon yhteydessä. Heille on tullut riitaa melkein kaikesta, jopa siitä, kuka saa hoitaa vainajan pankkiasioita. En ole itse asiaan sotkeutunut, enkä siihen aio jatkossakaan puuttua. Voi kuitenkin olla, että olen pian perillisenä samassa tilanteessa kuin mieheni on nyt.

Siksi toivoisin vastausta muutamaan kysymykseen: Usein puhutaan kuolinpesän osakkaista. Keitä he ovat? Onko esimerkiksi leski osakas? Kuka tai ketkä saavat hoitaa kuolinpesän pankkiasioita, ketkä tekevät päätökset? Mitä tapahtuu pankkitileille, jonka käyttäjiä ovat olleet vainaja tai hänen puolisonsa?
Kysyy nimimerkki: Tuleva perinnönjakaja

Olet tehnyt viisaasti, kun olet pysynyt etäällä miehesi suvun perintöasioista. Yleensä eripura vain pahenee, jos perillisten puolisot ovat mielipiteineen mukana.

Mutta asiaan. Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, leski ja kaikki ne, joille vainaja on testamentannut jotakin. Mikäli vainajalla oli lapsia, leski on osakas, kunnes kuolinpesän ja lesken välillä on tehty ositus. Siinä määritellään, mikä osa puolisoiden omaisuudesta kuuluu leskelle avio-oikeuden perusteella.

Itse kuolinpesä on taloudellinen kokonaisuus, joka koostuu vainajan varoista ja veloista. Kuolinpesää sitovat sopimukset, jotka vainaja on eläessään tehnyt, minkä vuoksi kuolinpesän osakkaat ovat myös yhdessä velvollisia maksamaan näihin sopimuksiin liittyvät laskut.Vastapainoksi kuolinpesällä on myös vainajan tekemiin sopimuksiin liittyvät oikeudet. Se voi esimerkiksi hakea korvauksia vainajan ottamasta vakuutuksesta, jos pesään kuuluva omaisuus on kärsinyt vahinkoa.

Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä tämä: Vainajan velat eivät periydy. Ne maksetaan kuolinpesän varoista, eivätkä osakkaat vastaa vastaa niistä henkilökohtaisesti kuin poikkeustapauksissa.

Yksittäisen perillisen mahdollisuudet hoitaa kuolinpesän asioita ovat hyvin rajalliset. Hän voi maksaa kuolemaan välittömästi liittyviä kuluja kuolinpesän tililtä, hankkia perunkirjoituksessa tarvittavat saldotodistukset ja luetteloida vainajan tallelokeron sisällön yhdessä pankkitoimihenkilön kanssa. Hän voi myös lopettaa suoramaksusopimuksen, e-laskun tai automaattista veloitusta koskevan sopimuksen. Näitä toimia varten tarvitaan virkatodistus, josta ilmenee, että perillinen on kuolinpesän osakas.

Muista asioista kuolinpesän osakkaat päättävät lähtökohtaisesti yhdessä perinnönjakoon asti. Yksi osakas ei voi päättää sen enempää kuolinpesän omaisuuden myymisestä, sen käyttämisestä kuin sen jakamisesta. Kaikkien osakkaiden suostumus tarvitaan esimerkiksi kuolinpesän tileillä olevien varojen nostamiseen ja tal-lelokeron tyhjentämisen. Käytännössä osakkaat valtuuttavat usein yhden henkilön hoitamaan kuolinpesän pankkiasiointia.

Kysyit myös vainajan tileistä. Kun pankki saa tiedon asiakkaansa kuolemasta, kaikki käyttöoikeudet vainajan tileihin päättyvät ja verkkopankkitunnukset suljetaan. Vainajan omaisuus muuttuu kuolinpesän omaisuudeksi siinä silmänräpäyksessä.

Puolison kanssa yhteinen tili on poikkeus, jos kummallakin on ollut siihen itsenäinen käyttöoikeus eli käyttäjinä ovat olleet esimerkiksi Pekka tai Pirkko Puoliso. Tällaisen tilin käyttämistä leski voi jatkaa entiseen tapaan. Yhteinen tili ei kuitenkaan vaikuta varojen omistukseen. Jos tilille on tullut ainoastaan vainajan palkka tai eläke, varat ovat vainajan.

Pankit eivät kuitenkaan valvo, kenen varoja leski käyttää. Jos leski käyttää vainajan varoja, kuolinpesän osakkaat voivat vaatia leskeltä korvausta. Sama pätee toisin päin. Leski voi vaatia korvausta, jos kuolinpesän osakkaat käyttävät hänen varojaan. Tähän, jos mihin, sisältyy riidansiemen. Selvintä on, jos kummankin puolison palkat ja eläkkeet tulevat kummankin omille tileille.

Lue lisää Vivasta 2/2014!

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox
Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti