Kevät tulee tänä vuonna tavallista kalliimmaksi – Kelirikko ja tulvat vaativat miljoonia euroja ylimääräistä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tulvat ovat keväinen riesa pohjanmaalla.
© Markus Pietikäinen / Otavamedia
Tulevaisuus tuskin tuo tullessaan huokeampia aikoja, sillä Suomessa sademäärien ennustetaan kasvavan 5–10 prosenttia tällä vuosisadalla.

”Tämä on pahin kelirikkokevät 15 vuoteen”, sanoo teiden kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Toivonen liikenneministeriöstä.

Sorateiden kelirikkokatastrofi alkoi kehkeytyä jo syksyllä. Runsaiden syyssateiden takia teiden rakenteet olivat hyvin märät, kun pakkaset vihdoin tulivat.

Pakkanenkin temppuili. Se ei jäädyttänyt tiestöä kerralla kunnolla kuten toivottavaa on, vaan hidasteli pitkään mietona. Lopputuloksena teiden rakenteeseen jäi paljon vettä.

Parin viikon takainen lämpöaalto viimeisteli katastrofin. Se sulatti hetkessä soratiet ja jätti sulan veden lillumaan tien pintaan. Tiet pehmenivät kulkukelvottomiksi.

Kelirikko vaivaa Länsi-Suomea lukuun ottamatta koko maata – ja pahasti”, Toivonen sanoo.

Se ei ole ilmaista. Tänä keväänä kelirikon aiheuttamia lisäkustannuksia syntyy kahdesta kolmeen miljoonaa, kun teitä joudutaan ensiapuna kunnostamaan.

Heti kun kärsinyt soratie hiukan kuivuu, sille ajetaan mursketta tai sen pintaa muotoillaan, jotta sitä pystyy käyttämään.

Vakuutus korvaa osan

Myös kevättulvat ovat tavallista hankalampia.

Joet ovat nousseet monin paikoin samoihin korkeuksiin kuin vuonna 2013, jolloin oli edellisen kerran paha tulvakevät.

”Tältä vuodelta tilanne on vielä auki, sillä Lapin tulvahuippu on vasta toukokuun lopulla”, Suomen ympäristökeskuksen tulvariskiasiantuntija Antti Parjanne sanoo.

Vuonna 2013 vakuutusyhtiöt korvasivat tulvien rakennuksille aiheuttamia vahinkoja noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Vesimassat vahingoittavat kuitenkin paljon muutakin kuin vakuutuksella suojattuja rakennuksia.

Usein tulvien vaikutukset ovat välillisiä. Kun tulva esimerkiksi katkaisee tien, siitä ei välttämättä aiheudu tielle vahinkoa, ellei virtaus hajoita sitä.

Mutta voi olla, että tulvehtiminen katkaisee maitotilalta yhteydet ja hyydyttää elinkeinon. Tällaisen haittojen rahallista arvoa on Parjanteen mukaan hankalampi arvioida.

”Tänä keväänä on olemassa ainekset vuoden 2013 vahinkoihin, vaikka toistaiseksi on selvitty vähän vähäisemmällä.”

Tulvien aiheuttamat kokonaisvahingot on 2–4 kertaa suuremmat kuin vakuutuskorvauksina maksettu summa.

Jos tämä vuosi menee suurin piirtein samoissa vahinkomäärissä kuin 2013, päädytään tulvien aiheuttamiin 5–10 miljoonan euron kokonaishaittoihin.

Uusi normaali?

Parin kolmen miljoonan lisälasku, jonka tämän kevään kelirikko aiheuttaa sorateille, ei sekään ole lopullinen summa.

Lisälaskua syntyy siitä, että tällainen kevät aiheuttaa enemmän korjattavaa kuin helppo kevät.

”Tänä keväänä syntyy korjausvelkaa tuleville vuosille. Meille syntyy enemmän korjattavaa kuin mihin juuri nyt on varaa. ”

Sen sijaan kevään piikkiin ei saa laittaa päällystettyjen teiden routavaurioita.

”Ne ovat nykyaikaisen talven, nollakelien tekosia. Auton renkaat iskevät vettä päällysteen rakenteeseen ja pieniin halkeamiin. Tien pinnassa yhtä mittaa jäätyvä ja sulava vesi lisää pinnan rikkoontumista”, Toivonen sanoo.

Ilmastomuutoksen arvioidaan lisäävän säiden ääri-ilmiöitä ja vaikeuttavan ennakointia.

Suomessa sademäärien ennustetaan kasvavan 5–10 prosenttia tällä vuosisadalla. Samaan aikaan sateen rankkuus lisääntyy. Jos talvet ovat leutoja, keväät saattavat helpottua.

”Lunta ei ehkä ole leudon talven jäljiltä niin paljon, että kevättulvat olisivat isoja”, Antti Parjanne sanoo.

Ilmastonmuutokseen on alettu sopeutua. Nykyisin voi saada korvausta, kun meri tulvehtii tai rankkasateiden aiheuttamat hulevedet kylvävät tuhoa.

Aikaisemmin korvausjärjestelmä tunsi vain sen perinteisen jokien ja järven tulvimisen.

X