Kiky-sopimuksellakin käsi kätilön palkkapussissa?

Kilpailukykysopimuksessa kyse oli siitä, halusiko ruton vai koleran, sanoo sosiaali- ja terveysalan edustaja.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kilpailukykysopimus merkitsi leikkausta myös Jorvin kätilöiden Nina Heinikosken ja Raakel Shapcottin tuloihin.

Kilpailukykysopimuksessa kyse oli siitä, halusiko ruton vai koleran, sanoo sosiaali- ja terveysalan edustaja.
Teksti:
Sisko Savonlahti

Kun pääministeri Juha Sipilä kuuli viime syksynä Ylen A-Studiossa kätilöiden puheenvuoron, hän hylkäsi suunnittelemansa leikkaukset palkansaajien sunnuntai- ja iltalisiin. Yhteiskuntasopimuksen tilalle tuli lievempi vaihtoehto, kilpailukykysopimus. Sekään ei varsinaisesti helli kätilöitä. Kiky-sopimus rokottaa erityisesti matalapalkkaista sosiaali- ja terveysalaa, jolla työskentelee suurimmaksi osaksi naisia – mukaan lukien reilut 4000 suomalaista kätilöä.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara ei säästele sanojaan, kun hän puhuu epäoikeudenmukaisuuden tunteista, joita kiky-sopimus sosiaali- ja terveysalalla aiheuttaa.

”Ei se hyvä ratkaisu ole – mutta toisaalta taas tasa-arvon asiat eivät ole olleet Sipilän hallitukselle ensimmäisenä prioriteetissa muutenkaan.”

”Rutto vai kolera?”

Maarianvaara sanoo olevansa helpottunut siitä, ettei hallituksen ensimmäisiä suunnitelmia toteutettu.

”Hallitus oli valmistelemassa sellaista sopimusta, jossa työntekijät olisivat olleet suojattomassa asemassa. Saimme torpattua pakkolakipaketin ja säilytettyä puhevaltamme yhteiskunnassa.”

Hän kuvaa kuitenkin kiky-sopimuksen päätöksiä kivuliaiksi.

”Piti valita ruton ja koleran väliltä.”

Lopputulos on kätilöille aika lailla plusmiinusnolla: vaikka verohelpotuksia tulee, lomarahoista leikataan. Hallitus haluaa Maarianvaaran mukaan rahoittaa lomarahaleikkauksella sosiaaliturvamaksujen alenemista. Julkisen puolen palkansaajat maksavat siis osaltaan Suomen kilpailukyvyn parantumista.

Yksi kiky-sopimuksen tavoitteista on työpaikkojen lisääminen. Vuosittainen työaika pitenee sen myötä julkisella sektorilla 24 tunnilla. Vaikka sopimus määräisi mitä, ei se suoranaisesti lisää kätilöiden työmäärää. Ihmisiä syntynee lähitulevaisuudessa samaan tahtiin kuin aiemminkin.

”Kun työaika pitenee, voi käydä niin, että tulee enemmän irtisanomisia”, Maarianvaara kommentoi.

Työaika pitenee (jos pitenee)

Kaikilla aloilla ei kytätä työhön käytettyjä minuutteja. Työelämä on muuttunut digitalisaation myötä, ja yhä harvempi työntekijä astelee työpaikalle kellokortti kädessä. Konsulttiyritys Reaktorin markkinointijohtaja Ville Valtonen sanoo, ettei heidän alallaan merkitse mitään se, onko työpäivä muutaman minuutin pidempi vai lyhyempi. Reaktor auttaa Valtosen mukaan asiakkaitaan ”menestymään digitaalisessa maailmassa”.

”Teemme töitä asiakkaan määrittelemissä raameissa, mutta muuten työntekijämme saavat tehdä työnsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun ihmiset ovat innoissaan työstään, voi loistavan idean voi saada missä tahansa, vaikka suihkussa.”

Reaktorilla on 400 työntekijää ja toimistot Helsingissä, New Yorkissa ja Tokiossa. Valtonen muistuttaa, ettei ihmisiä ole veistetty samasta puusta.

”Työntekijämme työskentelevät silloin, kun he ovat tehokkaimmillaan ja kokevat, että voivat antaa parhaan työpanoksen.”

Lomarahat lompsis

Kätilö tienaa noin 3000 euroa kuussa. Kun kätilön lomarahaa leikataan kiky-sopimuksen myötä, pienenee lomaraha arviolta 500 euron verran. Lennot etelään jäävät luultavasti kätilöiltä ostamatta – jos niitä olisi aiemmillakaan lomilla ollut varaa ostaa.

”Kätilöt ovat keskituloisia”, Jukka Maarianvaara sanoo.

”Rahaa ei juuri jää säästöön. Kaikki menee kulutukseen.”

X