Kirjaan tartutaan nykyään yhä harvemmin – kannattaako romaaneja enää edes lukea?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Älylaitteet vievät jo monesti voiton, kirjojen lukeminen kiinnostaa entistä harvempaa.
© iStock
Ihminen pärjää elämässään lukematta yhtäkään romaania. Vai pärjääkö? Miksi lukeminen ja lukutaito ovat niin tärkeitä?

Ihmiset lukevat entistä vähemmän kaunokirjallisuutta, mutta miksi sitä ylipäätänsä pitäisi lukea?

Kysyimme perusteluita lukutaidon tutkijalta, yliopistolehtori Sari Sulkuselta Jyväskylän yliopistosta:

”Jos ajattelemme hyötynäkökulmaa, kaunokirjallisuus ei ole mitenkään välttämätöntä, mutta ilman muuta lukeminen antaa ihmiselle esimerkiksi rakennusaineita omaan identiteettiin.

Kaunokirjallisuuden avulla pystyy kurkistamaan sellaisten ihmisten elämään, johon ei muuten pääsisi. Kaunokirjallisuudessa kohtaa ihmisiä, joita ei muuten tapaisi tai joiden kanssa ei vaihtaisi ajatuksia. Ymmärrys maailmasta lisääntyy, mutta voi kysyä, onko se ainoa keino ainoa keino?

Lukemalla oppii ylipäätänsä ymmärtämään paremmin sitä, mitä on kirjoitettu kieli ja sanavarasto laajenee.  Tämä auttaa, jos haluaa kirjoittamalla saada viestinsä perille. Kaunokirjallisuuden lukemisesta on myös tosi paljon hyötyä. Osa näistä hyödyistä voidaan tosin saada lukemalla monipuolisesti erilaisia kirjoitettuja tekstejä esimerkiksi mediatekstejä.”

Pärjääkö kansalainen suomalaisessa yhteiskunnassa lukematta yhtäkään romaania? 

Kyllä,  mutta lukutaidosta on monenlaista apua arjessa. Jos ajatellaan arkisia asioiden hoitoa, kuten pankki- , vero- vakuutysyhtiön asioita, ne on viety pitkälti verkkoon. Ohjeet ovat kirjoitettuja ohjeita ja ne koskevat monimutkaisia asioita. Niiden lukeminen ja ymmärtäminen vaatii jo vankkaa lukutaitoa.

Jos lukemisessa on suuria puutteita tai se on heikkoa, omien asioiden hoitaminen saattaa vaikeutua.

Kaunokirjallisuuden lukeminen kannattaa.

Nuoriso lukee päivät pitkät tekstiviestejä tai tuijottaa Netflixiä. Oppiiko niistä mitään?   

Jos lukee pääasiassa tekstiviestejä tai lyhyitä verkkotekstejä, ne eivät kehitä samalla tavalla esimerkiksi sanavarastoa tai auta tajuamaan kirjallisia viittauksia. Monet pitkät tekstit ovat tiheästi täynnä viittauksia muihin teoksiin.

Usein nämä tekstiviestit ja verkkotekstit sisältävät paljon myös kuvia. Silloin ne kehittävät visuaalisesti painottuneiden tekstien luku- ja tulkintataitoa. Kyllä niitäkin nykyään tarvitaan.

Onko pitkien tekstien ja visuaalisesti painottuneiden tekstien vastakkainasettelu jo vanhanaikaista?

Mielestäni vastakkainasettelu on tarpeetonta ja hedelmätöntä. Vastakkainasettelusta pitäisi jo päästä pois.

Tässä kohtaa voi tietysti kysyä, ovatko esimerkiksi Netflixin loistavimmat sarjat luoneet ihmiset, jotka ovat lukeneet paljon vai ovatko he pystyneet luomaan nämä hienot sarjat siksi, että kerronnan muodot ovat tuttuja. Itse luulen, että he ovat lukeneet paljon.

Olet mukana Lukutaitoforumissa, jossa pohditaan, miten nuoriso saadaan lukemaan. Mitä kannustinkeinoja olette jo löytäneet? 

Ylipäätänsä lukeminen pitäisi brändätä  lapsia ja nuoria puhuttelevalla tavalla.  Maailma on pullollaan tekstejä ja kirjoituksia, mutta ei aina ole aivan helppoa yhdyttää lukijoita.

Jos ajatellaan vaikka kouluja niin uskon, että harvalla opettajalla on kuitenkaan käytännössä mahdollisuutta olla perillä kaikesta siitä, mitä julkaistaan. Kirjastot ovatkin äärimmäisen arvokkaita yhteistyökumppaneita.

Lukemisessa on kysymys myös siitä, mihin taidot riittävät, jos oikeasti yrittää ja minkä verran viitsii yrittää.

Tämän jutun lukeneet tarttuivat myös näihin:

Itä- ja Pohjois-Suomen pojista lähes neljänneksellä vaikeuksia lukea lehteä

370 000 aikuista suomalaista ei osaa lukea kunnolla – ei, he eivät ole maahanmuuttajia

Kyllä poika lukee, kun kirjat löytyvät kännykästä

Oletko sinä huolissasi nuorison lukutaidon kehittymisestä?

X