Kirjailijapariskunta Milla ja Aki Ollikainen kirjoittivat yhdessä – Kontti-dekkari voitti kilpailun ja myytiin heti yli 10 maahan

Kirjailijapariskunta Milla ja Aki Ollikainen voittivat yllätyksekseen Otavan kirjoituskilpailun ja kirjoittivat ensimmäisen yhteisen dekkarinsa. Kontti-nimisen kirjan tekeminen oli haastavaa, mutta seuraava on jo mielessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Helsinkiläisen mahtisuvun mailta löytyy kontti, jonka sisällä on hukutettu ruumis." Näin alkaa Kontti-dekkari, Milla ja Aki Ollikaisen ensimmäinen yhteinen kirja.

Kirjailijapariskunta Milla ja Aki Ollikainen voittivat yllätyksekseen Otavan kirjoituskilpailun ja kirjoittivat ensimmäisen yhteisen dekkarinsa. Kontti-nimisen kirjan tekeminen oli haastavaa, mutta seuraava on jo mielessä.
Teksti: Linda Martikainen

Lohjalaiset kirjailijat Milla ja Aki Ollikainen nappasivat voiton yhteisellä trillerillään Rikos 2019 -kirjoituskilpailussa yli 400 käsikirjoituksen joukosta.

Ensimmäisen palkinnon perusteluissa tuomaristo kirjoittaa muun muassa näin:

Tarina käynnistyy, kun vauraan liikemiessuvun tytär löydetään karmealla tavalla hukutettuna kuljetuskonttiin suvun merentahuvilan edustalta. Jo käsikirjoituksen ensimmäiset kohtaukset sisältävät valtavan latauksen. Teksti kulkee komeasti, ja taidolla ja älyllä punottu rikosjuoni tuo monisäikeisyydessään mieleen parhaat pohjoismaiset rikossarjat. 

Aki Ollikainen työskentelystä puolisonsa kanssa: ”Olen tottunut ottamaan häneltä ohjeita vastaan”

”Meillä on Millan kanssa pitkä yhteinen historia. Tapasimme opiskeluaikoina vuonna 1998 Jyväskylässä, mistä muutimme yhdessä työn perässä pohjoiseen Kolariin. Työskentelin silloin myös Millan alaisena Luoteis-Lappi-lehdessä toimittajana. Olen siis tottunut ottamaan häneltä ohjeita vastaan!

Minulla oli jo pidempään ollut ajatuksena, että olisi kiva kirjoittaa kirja kahdestaan. En ehkä liiemmin ollut siitä hänelle puhunut, mutta kun sitten huomasimme Otavan Rikos 2019 -kirjoituskilpailun, päätimme heti, että tuohon osallistumme.

Teimme nopealla aikataululla sata liuskaa tekstiä ja yllätykseksemme voitimme kilpailun. Sen jälkeen tulikin kiire saada kirja valmiiksi, koska siinä vaiheessa se oli tietysti ihan keskeneräinen.

Millalla oli jo heti alussa hallussa dekkarin idea ja päähenkilö. Itselläni oli myös ajatus, että Milla piirtää eli luo juonen, minä väritän eli tuon tekstiin yksityiskohtia ja lihotan tarinaa.”

Aikaraja Kontin kirjoittamisessa oli hyvä muusa

”Olemme erilaisia kirjoittajia. Itse en ole kauhean juonivetoinen, eikä dekkari ole genrenä minulle kovin läheinen. En ole hirveästi edes lukenut dekkareita, eli se tontti on ollut kaikin puolin enemmän Millan heiniä.

Kiire Kontin kirjoittamisessa loi oman paineensa, mutta aikaraja toimi osaltaan hyvänä muusana. Useinhan kirjoitustyö voi ulkoapäin näyttää siltä, että mitään ei tapahdu, vaikka tosiasiassa alitajunnassa myllertää. Paineen alla työskentelyssä on kyllä omat puolensa. Kiire tekee sen, ettei tekstiä voi hioa loputtomiin, vaan siitä on pakko päästää irti jossain kohtaa.

Tein Kontin kanssa samanaikaisesti myös kahta omaa teosta, romaania ja elämäkertaa. Olen aina yleensä kirjoittanut kotona, mutta korona-aika toi siihen omat haasteensa, kun nyt keittiönpöytämme ympärillä pyöri koko muukin perhe.

Dekkarin valmiiksi saamiseen meni lopulta puolitoista vuotta. Mielestäni ymmärsin hyvin perustelut kaikille muutoksille, joita Milla kirjaprojektin aikana ehdotti. Luotin täysin Millaan.

Oman puolison kanssa töitä tehdessä on helpompi sanoa asioita suoraan, kuin jos parina olisi vieraampi kollega. Riitaa meille ei tullut missään vaiheessa – siis kirjoittamisesta, heh! Tiesimme molempien vahvuudet ja omissa rooleissa oli helppo pysyä, vaikka välillä tulikin lipsuttua toisen tontille.

Jatkossa luulen, että voimme enemmän kokeilla uusia juttuja nyt, kun ne virheetkin on jo tehty. Seuraava yhteinen kirja on siis jo mielessä.”

Milla Ollikainen kirjoittamisprosessin vaiheista: ”Kun ulkomaan agenttimme sitten innostui kirjasta, kumpikin terästyi”

”Olimme täysin pöllämystyneitä, kun voitto ja sen myötä 10 000 euroa napsahti. Elettiin aikaa ennen koronaa, joten saimme vietyä lapsemme New Yorkiin, kuten olimme heille luvanneet, jos voitto tulee.

Matkan jälkeen iski sitten se todellisuus: kirja piti todella kirjoittaa. Välillä tuli hetkiä, jolloin meistä kumpikaan ei halunnut ottaa vastuuta siitä.

Viime kesänä kirja ei edennyt yhtään ja lopulta alkoi tulla paniikki. Meillä oli muutama isompi väittely kirjan käänteistä ja henkilöistä. Isoin käytiin jo aika alussa, kun Aki kirjoitti luvun, jossa päähenkilömme Paula kävi lenkillä. Olin ihan että ei ei, Paula ei ole mikään juoksija!

Kontin tekeminen oli eräänlaista opettelua ja tällä kertaa mentiin osittain ehkä perse edellä puuhun. Opin, että minun olisi pitänyt järjestää itselleni enemmän aikaa kirjoittaa jo heti prosessin alussa.

Kun ulkomaan agenttimme sitten innostui kirjasta, kumpikin terästyi. Tällä hetkellä kirja on myyty 11 maahan.”

Suuren yleisön viihdekirja

”Toivon, että seuraavan kirjan kohdalla me molemmat pääsisimme käyttämään enemmän omia vahvuuksiamme. Nyt oli ylipäänsä vaikeuksia saada kirja kasaan.

Dekkarigenrejä on nykyään paljon. Meillä oli tavoitteena tehdä Kontista suuren yleisön viihdekirja. Monesti pohditaan menestyksen reseptiä, mutta eihän sellaista ole. Sen tiedän, että tarinoiden himo on suuri, ja toki olisi kiva nähdä joskus oma tarina vaikka tv-sarjana.

Pahinta kirjoitusprojektissa oli, jos työ tyssäsi eikä kumpikaan ottanut vastuuta siitä. Silloin homma seisoi viikkotolkulla. Sellaiset tilanteet johtivat aika helposti ahdistukseen.

Kahdestaan kirjan tekemisessä on kuitenkin se hyvä puoli, että omat intohimot eivät ole siinä päällimmäisenä. Teksti ei ole sinänsä kummankaan oma, vaikka kirjoitimmekin välillä pitkiä pätkiä tahoillamme. Kirja ei olisi sama, jos vain toinen meistä olisi sen tehnyt.

Kivointa Kontin tekemisessä oli yhdessä pattitilanteista selviäminen. Se, kun jotain ongelmaa oli märehditty viikkoja, ja sitten sille löytyi keskustelun kautta ratkaisu.”

Milla ja Aki Ollikaisen kirjoittama dekkari Kontti ilmestyi 12. toukokuuta.

X