Kirjojen lukeminen ei ole enää nykylasten normiarkea – Himopelaajankin voi houkutella kirjan äärelle! Lue neuvot, koskaan ei ole liian myöhäistä!
Tutkimukset kertovat kirjojen lukemisen vähenevän etenkin lapsiperhekodeissa. Yhteiset lukuhetket tarjoavat kuitenkin lapsille monia hyötyjä.
Lapsi hyötyy monin tavoin hänelle lukemisesta, mutta ennen kaikkea yhdessä lukeminen on aikuisen ja lapsen mukavaa yhteistä aikaa.
Kirjailija Jörn Donnerin tv-mainoksessa heittämä lohkaisu siitä, miten ”lukeminen kannattaa aina”, on ajankohtaisempi kuin koskaan. Kirjojen lukeminen vähenee suomalaisissa lapsiperheissä selvästi, kertovat vuosina 2022 ja 2023 julkaistut tutkimukset.
Se on hälyttävää, sillä lapselle lukemisen hyödyistä tiedetään paljon muun muassa aivotutkimuksen ja kasvatustieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.
”Lapsen kielellinen kehitys on aktiivisempaa, sanavarastosta tulee monipuolisempi ja keskusteluvalmius paranee. Lapselle lukeminen ei välttämättä auta oppimaan lukemaan sen nopeammin, mutta kyllä se lukemiseen oppimisen valmiuksia tukee”, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.
Lukukeskukselle tulee säännöllisesti palautetta muun muassa ekaluokkalaisten opettajilta.
”He kertovat, että lapsista näkee hyvin helposti, kenelle on kotona luettu. Se näkyy sanavarastona, mutta myös kykynä rauhoittua kirjan äärelle. Lisäksi lapsen on tällöin helpompi ymmärtää oppimaansa.”
Lukukeskuksen tarkoitus on muun muassa edistää lukutaitoa ja pitkäjänteistä lukemista, tukea kirjallisuuden tekijöitä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sen perustivat vuonna 1972 kirjailijajärjestöt ja liitot. Lukukeskuksen toimintaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä säätiöt.
Himopelaajankin voi houkutella kirjan äärelle
Usein lapsille lukemisen yhteydessä ajatellaan päiväkoti-ikäisiä, mutta Emmi Jäkkö kertoo aivotutkijoiden osoittaneen, että erityisesti lapsen ensimmäinen ikävuosi on hänelle lukemisen kannalta tärkeä.
”Vauva hyötyy lukemisesta kaikkein eniten ja erikoistuu oman äidinkielensä osaajaksi.”
Psykologisesta näkökulmasta kirjojen lukeminen lapselle on tärkeää vuorovaikutuksen vahvistamista vanhemman – tai isovanhemman – ja lapsen välillä.
”Kun yhdessä rauhoitutaan kirjan äärelle, se tuottaa turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa kiintymyssuhdetta. Äänikirjat ovat hyviä, mutta niistä ei saa kaikkia samoja sosiaalisia hyötyjä kuin lapselle tutun aikuisen itse lukiessa.”
Moninaisista hyödyistä huolimatta kaikkien lasten kotona ei kuitenkaan enää lueta kirjoja. Ennen lukemiseen käytetyn ajan ovat monessa kodissa korvanneet muun muassa digipelit ja suoratoistopalvelut. Silti sellaisiakin lapsia, jotka eivät vielä ole tottuneet lukemaan, voi houkutella kirjojen äärelle.
”Monestihan on niin, että kun pienemmälle lapselle alkaa lukea, niin isommatkin ilmestyvät paikalle kuuloetäisyyden päähän. Ja jos lapsi on kiinnostunut vaikkapa jostain pelistä tai tv-sarjasta, niin hyvin usein niistäkin on tehty kirjoja, jolloin lukemiseen tutustumisen voi aloittaa niistä.”
Kirjasto on helppo väylä lukemiseen
Yksi tärkeimpiä tapoja ohjata lapsia kirjojen äärelle on näyttää esimerkkiä.
”Käytännössä se tarkoittaa, että aikuinen ei voi oman kännykkäruutunsa takaa sanoa lapselle, että luepas välillä jotain.”
Jäkkö suosittelee lapsen kanssa tehtäviin arkirutiineihin myös käyntejä kirjastossa.
”Kirjastot ovat monen sukupolven ajan olleet mainio matalan kynnyksen tapa tutustua kirjoihin ja tarinoihin. Kirjasto tarjoaa helpon portin lukemiseen. On syytä vaalia sitä, että lähikirjastoja on riittävästi ja niihin on helppo pääsy. Onneksi monet koulut ja päiväkodit tukevat kirjastokäyntejä.”
Huoli ruutuajasta
Älypuhelimet ovat Emmi Jäkön katsannossa lukemiselle sekä uhka että mahdollisuus.
”Varmasti ne ovat eräässä mielessä uhka, mutta toisaalta ne ovat nyt osa tätä maailmaa, eivätkä ole mihinkään häviämässä. Siksi älypuhelimia kannattaa lähestyä siitä näkökulmasta, että mitä hyötyä niistä voisi lukemisen kannalta olla.”
Jotta lasten käsissä olevat älypuhelimet tarjoaisivat enemmän mahdollisuuksia ja hyötyjä kuin uhkia, täytyy vanhempien monissa kodeissa tehdä jonkin verran ajatustyötä ja suunnittelua.
”Se, mikä tekee puhelinpeleistä hankalan etenkin alle kouluikäisille, on pelien toimintalogiikan jatkuva palkitsevuus. Pelihän piippaa koko ajan tai jakaa jotakin timantteja, kun kirjaa lukiessa palkinnot ovat aivan erilaisia. Nykyään lapsen voi olla jopa vaikea keskittyä, jos ei saa koko ajan jotain reaktioita.”
Asetelma on ongelmallinen siksikin, että koulussa vaaditaan edelleen kykyä keskittymiseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen.
Älylaitteilla voi tietysti tehdä yhdessä myös kehittäviä asioita.
”Älylaitteilla on hyötyjä, mutta on syytä miettiä, mitä niiden rinnalle voisi tuoda. Jos on huolissaan lapsensa – tai miksei omastaankin – ruutuajasta, kannattaa pitää huolta, että lapsi tai aikuinen itse käyttäisi yhtä paljon aikaa lukemiseen tai muuhun pitkäjänteiseen tekemiseen.
Ei koskaan liian myöhäistä
Ennen kaikkea lasten kanssa lukeminen on sekä mukavaa että hyödyllistä yhdessä vietettyä aikaa, jossa vieläpä lapsen ja aikuinen välinen suhde syvenee. Jäkön mukaan lukemisen aloittaminen yhdessä lapsen kanssa ei ole koskaan liian myöhäistä.
”Menetettyjä vuosia voi hyvin kompensoida. Mutta jos lukeminen ei ole lapselle juuri lainkaan tuttua, suosittelen lähtemään liikkeelle hyvin matalista odotuksista.”
Aivan aluksi riittää, jos kirjat ovat esillä ja lapsen saatavilla.
”Ei kirjoihin tarvitse heti uppoutua. Aluksi ne voivat olla vain osa rauhallista arkea. Kirjoja kannattaa valita lapsen kiinnostuksenkohteiden mukaan, eikä välttämättä tarjota omia rakkaimpia lapsuuskirjojaan vuosikymmenten takaa.”
Ennen kaikkea kirjoihin ja lukemiseen tutustuttaessa kysytään aikuisen kärsivällisyyttä, realismia ja ennakkoluulottomuutta.
”Hyvä lähtökohta on antaa lapselle sananvaltaa kirjavalinnassa ja sitten tehdä lukemisesta säännöllinen rutiini.”
Kirjojen lukeminen voi olla paitsi vanhemman ja lapsen yhteistä aikaa, myös isovanhempien ja lastenlasten yhteinen harrastaus. Jäkön mukaan monessa perheessä juuri isovanhempi onkin se aikuinen, joka on näyttänyt lapsille lukemisen esimerkkiä.
”Mielestäni lukeminen on aivan ensiluokkaista isovanhemman ja lapsenlapsen yhteistä tekemistä, etenkin jos he näkevät toisiaan vähän harvemmin. Yhdessä lukeminen on tiiviisti pakattua laatuaikaa ja hyvä mahdollisuus syventää suhdetta oman rakkaan lapsen kanssa. Luulisin monien isovanhempien olevan tähän hyvin motivoituneita.”
Kirja on hyvä lahja esimerkiksi jouluna tai syntymäpäivänä, etenkin kun siihen yhdistää yhdessä lukemisen.
Emmi Jäkkö neuvoo, että jos aikuinen ei tiedä, mitkä uusista kirjoista olisivat sopivia tietynikäisille lapsille, kirjakauppojen ja kirjastojen työntekijät osaavat kyllä auttaa.
