Kirkon jäsenyydessä aaltoliikettä - kirkkoturistit ja mielensäpahoittajat lähtevät, mutta myös liittyjiä ennätysmäärä

Julkisuudessa esiintynyt virheellinen käsitys siitä, että evankelis-luterilainen kirkko rahoittaisi Helsinkiin suunnitteilla olevan suurmoskeijan valmisteluja, on eroakirkosta-palvelun mukaan aiheuttanut jälleen uuden piikin kirkosta eroamisen suhteen.

Kirkkohallituksen tukema kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry on ollut mukana moskeijahankkeen selvitystyössä, mikä on aiheuttanut sekaannusta. Kirkko reagoi väärinkäsityksen tiedotteellaan.

Vanhan uskonnonvapauslain aikaan kirkosta eroaminen tapahtui henkilökohtaisesti, ja siihen liittyi kuukauden harkinta-aika. Vuonna 2003 voimaan astunut uusi uskonnonvapauslaki helpotti kirkosta eroamisesta huomattavasti.

Sähköiset palvelut, eroakirkosta.fi ja Liity kirkkoon, mahdollistavat kirkosta eroamisen ja siihen liittymisen hetken mielijohteesta.

Onko jäsenyyden pikakäsittely lisännyt aaltoliikettä kirkkoon kuulumisessa?

HELPPOA KLIKKAILUA

”Kynnys erota kirkosta on madaltunut, ja erota voi juuri sillä hetkellä kuin pöhistään jostain asiasta”, viestintäjohtaja Seppo Simola Helsingin seurakuntayhtymästä sanoo.

Helsingin seurakunnissa liikehdintää kirkkoon kuulumisen suhteen on tapahtunut viime vuosina paljon. Esimerkiksi viime vuonna Helsingissä kirkosta sekä erottiin että siihen liityttiin useammin kuin vuonna 2013.

”Näppituntuma on, että tilanne olisi tasaantumassa”, Simola kertoo.

Jonkinlainen mainekriisi tai kohu voi kuitenkin muuttaa tilanteen. Viime vuosina kirkosta eroamiset ovat liittyneet erityisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksista nousseisiin kohuihin.

Esimerkiksi Päivi Räsäsen esiintymiset ovat olleet kuuluisia piikkien aiheuttajia.

REAKTIOITA SOSIAALISESTA MEDIASTA

Uudellamaalla Lohjalla kirkosta on sekä erottu että siihen on liitytty viime vuosina huomattavan aktiivisesti. Liittyneitä oli viime vuonna yli 40 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna, mutta eroajienkin osuus oli kasvanut lähes 60 prosentilla.

”Meillä on todellakin virtaa ollut molempiin suuntiin”, kirkkoherra Juhani Korte Lohjan seurakunnasta vahvistaa.

Eroamisen ja liittymisen helpottumisen lisäksi kirkkoon kuulumishaluun vaikuttaa myös yhtenäiskulttuurin hajoaminen.

”Kirkkoon sitoutuminen ei ole enää samalla tasolla kuin muutama vuosikymmen sitten, mikä liittyy yhteiskunnalliseen muutokseen”, Korte toteaa.

Kirkkoherra on huomannut, että liikettä tapahtuu aina, kun kirkko saa näkyvyyttä tavalla tai toisella.

”On henkilöitä, jotka ovat selkeästi miettineet kirkosta eroamista, ja sitten on mielensäpahoittajia.”

Sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista tehdään johtopäätöksiä ja niihin voidaan reagoida voimakkaastikin.

”Some-kulttuuri on iskenyt myös kirkon jäsenkehitykseen.”

KIRKKOTURISMIA JA ASENNEMUUTOKSIA

Myös paluuliikennettä kirkkoon tapahtuu – viime vuonna ennätyksellisen paljon. Tällöin 15 701 henkilöä liittyi evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi.

Kirkkoon liittyminen liittyy usein tiettyyn elämänvaiheeseen, kuten naimisiin menoon tai kummiuteen.

”On ollut havaittavissa myös sellaista kirkkoonkuulumisturismia, että liitytään kirkkoon kun halutaan jokin kirkollinen toimitus, mutta sitten erotaan jälleen”, Juhani Korte toteaa.

Toisaalta kirkkoon voidaan liittyä takaisin myös siksi, että aiempaa eropäätöstä on saatettu alkaa katua tai on nähty, että kirkko on muuttunut sellaiseen suuntaan kuin on itse toivonut.

”Esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksista puhutaan kirkossa nyt ihan toisella tavalla kuin 20 vuotta tai edes 10 vuotta sitten”, Seppo Simola toteaa.