Löytöeläin etsii hyvää kotia – Adoptoisitko kodittoman lemmikin? Hannele Luukkainen HESY ry:stä: ”Eläimistä näkee, miten onnellisia ovat, kun pääsevät kylmistä ja kurjista oloista rakastavaan kotiin”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Hylätyt eläimet ovat saattaneet kokea kovia, mutta ne sopeutuvat uusiin koteihinsa useimmiten hyvin.
Hylätyt eläimet ovat saattaneet kokea kovia, mutta ne sopeutuvat uusiin koteihinsa useimmiten hyvin. © iStock
Suomessa päätyy löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10 000 kissaa. Siksi Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä ajatellaan, että on parempi adoptoida koditon lemmikki kuin ostaa uusi.

Löytöeläinten parissa työskentelevät vapaaehtoiset jakavat ajatuksen siitä, että on parempi adoptoida koditon eläin kuin ostaa uusi lemmikki kasvattajalta tai etenkään netistä, jossa pentutehtailijat välittävät eläimiään.

Mutta mitä pitää ottaa huomioon, ennen kuin löytöeläin voi muuttaa uuteen kotiin?

Vaikeista oloista pelastettu löytöeläin sopeutuu uuteen elämään, mutta alkutaival uudessa kodissa pitää rauhoittaa

HESYn kissat on pelastettu sisätiloista tai loukutettu hylättyinä ulkoa. Hylkäämisestä voi todellakin puhua, sillä omistajat noutavat kotiin vain 10 prosenttia löytöeläintaloihin tuoduista kissoista.

HESYlle tuodaan myös eläimiä, jotka ovat jääneet kodittomiksi, koska omistaja on kuollut tai joutunut vankilaan.

Kaiken kaikkiaan Suomessa hylätään noin 20 000 kissaa joka vuosi. Noin puolet päätyy löytöeläintaloihin.

Koiriin ollaan selvästi sitoutuneempia. Koirista takaisin vanhaan kotiinsa päätyy noin 90 prosenttia.

”Kissalla on onneksi hyvä psyyke. Kunhan se pääsee lämpimään, saa ruokaa ja ihmisen seuraa, se sopeutuu taas uuteen elämään ja uuteen kotiin.”

Hannele Luukkaisen mukaan parempaa lemmikkiä, kuin löytöeläin, ei olekaan.

”Näistä eläimistä näkee, miten onnellisia ne ovat, kun pääsevät kylmistä ja kurjista oloista rakastavaan kotiin.”

Jotta elämä uudessa kodissa alkaisi sujumaan mahdollisimman helposti, koti pitää rauhoittaa ensimmäisiksi viikoiksi. Silloin uusi eläinystävä pääsee tottumaan sekä tiloihin että ihmisiin sille sopivassa rytmissä.

Aikuinen kissa on hyvä valinta lemmikiksi, koska sen luonne on jo tiedossa.

Aikuinen kissa on hyvä valinta lemmikiksi, koska sen luonne on jo tiedossa. © iStock

Lemmikkiä, varsinkaan löytöeläintä, ei kannata ottaa juuri suurien juhlien kynnyksellä tai jos aikoo juuri reissata paljon paikasta toiseen. Mitä vähemmän ylimääräisiä ärsykkeitä alkutaipaleella on, sitä helpompi uuden lemmikin on sujahtaa kodin arkeen.

”Arastakin kissasta tulee yleensä hyvä lemmikki, kunhan sille löydetään koti, jossa on riittävän rauhallista.”

Löytöeläintä ei voi ottaa lemmikiksi hetken mielijohteesta

Lemmikki ei lähde uuteen kotiin vielä ensikohtaamisella, vaan sitä pitää tavata uudemman kerran yhdistyksen tiloissa ennen kuin lemmikin saa mukaansa. Kuten minkä tahansa lemmikin, myös löytöeläimen ottamista tulee harkita huolella.

”Haastattelemme omistajaehdokkaat ja selvitämme heidän lemmikkihistoriansa. Etsimme toisilleen sopivan lemmikin ja ihmisen”, Hannele Luukkainen lupaa.

Lemmikistä haaveileva joutuu kertomaan haastatteluprosessissa, millainen elämäntilanne hänellä on ja millaiseen kotiin lemmikki on muuttamassa.

Toiset eläimet viihtyvät lasten kanssa, toiset taas eivät. Yksi pitää lapsista, jotain toista eläintä taas ei lapsiperheeseen kannata sijoittaa. Tällaiset asia selvitetään ennen eläimen luovuttamista uuteen kotiin.

”Kysymme myös normaaliin arkeen liittyviä kysymyksiä: kuka voi hoitaa eläintä loman aikana, paljonko kotona vietetään aikaa ja ymmärtääkö omistaja, mitä kaikkea lemmikki tarvitsee.”

Lapset tarvitsevat aikuisen ohjausta siihen, miten olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa.

Osa kissoista viihtyy lapsiperheessä. Lapset tarvitsevat aikuisen ohjausta siihen, miten olla vuorovaikutuksessa eläinten kanssa. © iStock

Kun löytöeläin tuodaan HESYlle, ensimmäisenä huolehditaan sen terveydestä

Hylätyt eläimet ovat saattaneet kohdata kovia olosuhteita värjötellessään ulkona tai jos ne on hylätty asuntoon ilman hoivaa. Sen vuoksi HESY:lle saapuessaan eläimet joutuvat ensimmäisenä terveystarkastukseen.

Eläintenhoitajat tarkastavat eläimen ja eläinlääkäri tekee sille vielä perusteellisen tutkimuksen. Turkista ja korvista tutkitaan punkit ja täit, ja jos niitä löytyy, ne häädetään

Kaikki eläimet myös rokotetaan, madotetaan, kastroidaan tai steriloidaan sekä sirutetaan. Eläimet ovat siis pääasiassa terveitä. Joskus eläimellä voi olla sellainen krooninen sairaus, jonka kanssa lemmikki voi elää hyvää elämää.

”Eläintä ei lopeteta esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan tai diabeteksen vuoksi. Kun sairaudesta tiedetään ja omistaja huolehtii eläinlääkärikäynnit ja lääkitykset, niin eläin pystyy silloin elämään sairauden kanssa”, Hannele Luukkainen sanoo.

Joissain eläinsuojeluyhdistyksissä eläimet pääsevät sijaiskoteihin odottamaan uuden kodin löytymistä. Se voi olla myös hyvä ratkaisu, jos eläimen pitää totutella lemmikin elämään.

Maaseudulla on kissoja, jotka saattavat olla villiintyneitä, mutta pääkaupunkiseudun löytöeläimet ovat yleensä ihmisiin varsin tottuneita.

”Kaikki kotia etsivät kissat ovat varsin salonkikelpoisia. Ei yksikään kissoistamme ole suoraan mistään metsästä pyydystetty.”

Parveke pitää verkottaa ja ulkoilu järjestää turvallisesti

Uuden lemmikin uudelle kodille on joitain erityisvaatimuksia: kissaa ei esimerkiksi anneta kotiin, jossa on avoin parveke tai kissa saa juosta vapaana ulkona.

”Jos kissan haluaa, parveke pitää verkottaa tai lasittaa, ettei kissa pääse putoamaan. Jos kissa ulkoilee, sen pitää tapahtua valvotusti aidatulla pihalla tai ulkoiluhäkissä.”

Hylätyt eläimet ovat saattaneet kokea kovia, mutta ne sopeutuvat uusiin koteihinsa useimmiten hyvin.

Hylätyt eläimet tarvitsevat rauhalliset olosuhteet, jotte ne voivat sopeutuvat uusiin koteihinsa. © iStock

Myöskään hihnassa ei kannata lähteä kissan kanssa lenkille heti sen jälkeen, kun löytöeläin on muuttanut uuteen kotiin.

Vaarana on, että kissa rimpuilee ja pääsee irti hihnasta. Koska paikat ovat kissalle vielä vieraita, se ei välttämättä löydä enää kotiin.

Hihnassa ulkoilua kannattaakin alkaa harjoittelemaan hieman myöhemmin, kun ihminen ja eläin ovat toisilleen tuttuja ja uudet paikat eivät enää tunnu eläimelle vierailta.

Kun kaikki on selvää, lemmikin uusi ihmiskumppani allekirjoittaa sopimuksen

Jokainen joka ottaa itselleen eläinkaverin HESY:ltä allekirjoittaa eläimen luovutuksesta sopimuksen. Siinä luvataan huolehtia eläimestä ja sen tarpeista, siis kaikesta ruoasta kissanhiekkoihin ja eläinlääkärikäynteihin vähintään kahden vuoden välein.

Jos lemmikkiä ei syystä tai toisesta pystykään myöhemmin pitämään, eläin palautuu HESY:n huostaan, joka etsii sille silloin uuden kodin.

”HESY pysyy tavallaan eläimen omistajana sen koko loppuelämän ajan, mutta lemmikki asuu uudessa kodissa. Näin takaamme, että eläin saa hyvän elämän myös silloin, jos ihmisen elämäntilanne muuttuu”, Hannele Luukkainen lupaa.

Yhdistyksellä on myös lupa ottaa eläin huostaansa, jos sitä kohdellaan uudessa kodissa huonosti.

Ei HESY kuitenkaan kierrä uusia koteja ratsaamassa. Mutta tieto voi kulkea naapurien ja tuttavien kautta. Onneksi sellaista tapahtuu harvoin, ettei löytöeläimen uusi omistaja pitäisikään siitä huolta.

”Saamme todella paljon ihania viestejä ja valokuvia uusista kodeista, miten mukavaa yhteiselo perheen ihmisten ja uuden kodin löytäneen eläimen välillä on.”

Kodittomat lemmikit ja lemmikittömät ihmiset etsivät toisiaan HESYn löytöeläinpäivässä

Jos mielii itselleen lemmikkiä ja päätyy siihen, että haluaa adoptoida kodittoman eläimen, lauantaina ja sunnuntaina 7.-8.3. on hyvä mahdollisuus tutustua pörröisiin ystäviin, jotka ovat vailla rakastavaa kotia.

HESYn tiloissa käy nimittäin silloin kuhina, kun kodittomat lemmikit ja lemmikittömät ihmiset etsivät toisiaan yhdistyksen löytöeläinpäivässä.

Yhdistyksen uudet suuremmat tilat vetävät kolmentoista eri löytöeläimiä välittävän yhdistyksen ihmisiä ja eläimiä saman katon alle.

”Tapahtuman muoto on nyt uusi, kun mukana on muitakin yhdistyksiä. Aiempina vuosina omien tapahtumiemme kautta uuden kodin on löytänyt yleensä 5–10 kissaa”, kertoo Hannele Luukkainen, HESYn puheenjohtaja.

HESYn kodinetsijät ovat pääasiassa kissoja, muissa yhdistyksissä suurin kotia etsivien eläinten ryhmä ovat koirat. Mukana on esimerkiksi yhdistyksiä, jotka välittävät katukoiria Romaniasta, Virosta ja Espanjasta.

HESY:n tapahtumassa kotia etsivät myös rescue-koirat, joita yhdistykset välittävät ulkomailta.

HESY:n tapahtumassa kotia etsivät myös rescue-koirat, joita yhdistykset välittävät ulkomailta. © iStock

Kaikkia HESYn kotia etsiviä kissoja pääsee tervehtimään tapahtumassa. Yhdistyksen välittämistä koirista saa myös paikan päällä tietoa. Muut yhdistykset voivat tuoda tapahtumaan tietoja ja kuvia lemmikeistä, jotka etsivät heidän kauttaan rakastavaa kotia.

Lue myös: Kodittomien kissojen nykytilanne on lohduton – Vain joka kymmenes kadonnut lemmikki lunastetaan kotiin löytöeläintalosta: ”Uuden saa ilmaiseksi tilalle”

X