Koirien hyökkäykset ovat lisääntyneet – Suomi on harvoja Euroopan maita, joissa vaarallisten koirarotujen pitoa ei rajoiteta
Koirien tekemät hyökkäykset ovat lisääntyneet, mutta Suomessa ei ole vireillä poliittisia aloitteita vaarallisten koirien pidon suitsimiseksi.
Kuvassa pittbullterrieri, joiden pitoa on rajoitettu esimerkiksi Irlannissa siten, että niillä on oltava kuonokoppa julkisilla paikoilla.
Aggressiiviset koirat ja niiden hyökkäykset ovat puhuttaneet pitkin kesää. Poliisi saa yhä enemmän ilmotuksia koirien tekemistä hyökkäyksistä. Viime vuonna koirahyökkäyksiä ilmoitettiin lähes 800. Jos vauhti jatkuu samana, poliisi saa tänä vuonna ilmoituksen 900 hyökkäyksestä. Myös vakuutusyhtiöissä on huomattu sama lisääntynyt trendi.
Monissa Euroopan maissa on rajoitettu vaaralliseksi luokiteltujen koirarotujen hankkimista. Joissain maissa, kuten Tanskassa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Sveitsissä tällaiset rodut ovat kokonaan kiellettyjä. Usein kieltolistalle ovat päässeet muun muassa pittbullterrieri ja amerikanstaffordshirenterrieri eli amstaffi.
Suomessa aiotaan kieltää ainoastaan koirasusi, jolla tarkoitetaan suden ja kesykoiran risteymiä neljässä ensimmäisessä sukupolvessa. Perusteena ei ole vaarallisuus vaan susikannan geneettinen puhtaana pitäminen. Koirasutta pidetään haitallisena eläinvieraslajina.
Vaarallisia rotuja ei kielletä – ratkaisuna omistamiseen vaadittava lisenssi?
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ei innostu vaarallisten rotujen kieltämisestä.
”Toimivampi malli olisi tällaisten rotujen omistamiseen vaadittava linsenssi.”
Mitä se tarkoittaisi käytännössä?
”Lisenssin saamisen ehtona voisi olla se, että on kokenut ja osaa todistettavasti käsitellä koiria. Myös vastuuvakuutuksen hankkiminen olisi tarpeellista liittää lisenssiin, sillä tällä hetkellä usein yhteiskunta maksaa koirapuremista aiheutuneita kuluja”, Lehkonen sanoo.
Yksinomaan rabieksen estohoidoista lankeaa meidän kaikkien maksettavaksi vuosittain kymmenien tuhansien eurojen lasku, sillä hoitoja vaativia tilanteita sattuu useita kymmeniä joka vuosi. Estohoito on pakko aloittaa jo ennen rabieksen toteamista, koska jos puremasta on tullut tartunta, hoidon aloittamista ei voi viivyttää. Yksi hoito maksaa 2 400 euroa.
Rotujen kiellot vain kosmetiikkaa?
Toisin kuin monessa Euroopan maassa, Suomessa ei ole katsottu, että vaaralliset rodut pitäisi kieltää yleisen turvallisuuden nimissä.
”Kieltäminen ei tunnu toimivan oikein missään. Esimerkiksi Tanskassa todettiin, että ihmisten ja koirien välisiä konflikteja on saman verran kuin ennen kieltoa”, Kennelliiton Lehkonen sanoo.
Sekään ei ole yksiselitteistä, mikä on varallinen rotu. Eniten ihmisiä purevat esimerkiksi pikkuriikkinen chihuahua ja mäyräkoira. Jos tietyt rodut kiellettäisiin, erilaiset sekarotuiset yhdistelmät jäisivät kieltojen ulkopuolelle.
Britanniassa on nähty, että kielletyt rodut eivät häviä vaan painuvat maan alle. Se ei lisää näiden koirien hyvinvointia, sillä ne eivät välttämättä saa esimerkiksi ulkoilla riittävästi.
Ylipäätään vaarallisten koirien lisensoiminen tai kieltäminen ovat poliittisia päätöksiä.
”Toivon, että Kennelliiton asiantuntemusta kuunneltaisiin, jos tällaisia poliittisia päätöksiä ryhdytään ajamaan. Kiellot ovat vain kosmeettinen ratkaisu.”
Lisenssi vaatii ihmiseltä nuhteettomuutta ja puhdasta rikosrekisteriä
Harri Lehkonen lämpenee eniten Espanjan ratkaisulle.
Espanjassa on lisenssijärjestelmä, joka laittaa lisenssin saamiselle ehtoja. Rikosrekisteriä ei saa olla ja jos rikoksen tekee, saattaa lisenssin menettää – ja sitä myöten myös koiran.
”Jos esimerkiksi ulkoiluttaa juopuneena julkisella paikalla lisensoitua koiraa, koiran saattaa menettää.”
Espanjassa muutama rotu, kuten pittbullterrieri, amstaffi ja rottweiler, on suoraan otettu lisensoitavien koirien listalle.
”Lisäksi laissa kuvaillaan, minkä tyyppinen, kokoinen ja muotoinen koira saattaa tulla liitetyksi lisensoitavien koirien ryhmään.”
Tämä antaa viranomaiselle mahdollisuuden pyytää ihmisiä hankkimaan lisenssi myös sekarotuisille koirille, jotka täyttävät tietyt varallisuudesta kielivät ulkoiset kriteerit.
”Monissa maissa osa vaarallisista roduista on sellaisten ihmisten suosiossa, jotka eivät saisi lisenssiä, kuten rikollisilla piireillä tai niillä, jotka haluavat vain pönkittää egoaan.”
Pittbullterrieri on kiellettyjen koirarotujen listalla monissa maissa. Silloin turistitkaan ei saa tuoda omaa pittbulliaan maahan. © iStock
Koirien jalostus avainasemassa
Koiran vaarallisuus johtuu erittäin usein narun toisesta päästä, ihmisestä.
Voiko Suomessa ihmistä laittaa koiranpitokieltoon?
”Ei voi. Sen sijaan vaarallinen koira voidaan lopettaa, mutta tähän ei hevillä mennä. Tapaukset ovat yleensä sellaisia, että koira on melkein tappanut ihmisen tai hyökännyt varallisesti useamman kerran.”
Luonnevikoja voi koirilla toki olla.
Lehkonen muistaa, miltä 1970-luvulla cockerspanieleissa tavattu perinnöllinen raivo näytti.
”Se oli hurjan näköistä. Kyse oli syndroomasta, jossa koiralla niksahti päässä. Normaalisti rauhallinen eläin puri yhtäkkiä kaikkea, mihin pääsi käsiksi, ja viiden minuutin kuluttua oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämä oli jalostuksen tulos.”
Kaikki eri roduille tyypilliset ongelmakäytökset ovat pohjimmiltaan jalostuksen tuotteita. Niillä on ollut aikoinaan tarkoituksensa, mutta modernissa yhteiskunnassa käytös ei ole enää relevanttia.
”Riippumatta koirien alkuperäisestä luonteesta, niitä pitää jalostaa yhteiskuntakelpoiseen suuntaan. Sellaisiksi, että ne ovat hallittavissa.”