Kolme syytä eläkkeiden hurjaan nousuun – IL: Keskieläke kasvanut 50 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana

Jaa artikkeli
© iStock
Työeläkkeen ja kansaneläkkeen saajien keskieläke on noussut 15 vuodessa huomattavasti. Kehitykseen on Eläketurvakeskuksen asiantuntijan mukaan kolme syytä.

Suomalaisen kokonaiseläke oli vuonna 2017 keskimäärin 1 656 euroa kuukaudessa, noin 20 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Mediaanieläke, 1434 euroa, nousi noin 30 euroa vuodesta 2016.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työ- ja kansaneläkkeensaajien keskieläke on noussut hurjasti. Iltalehti laski, että 15 vuoden aikana (2003-2017) eläkkeet ovat nousseet jopa 50 prosenttia.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet keskieläkkeen nousuun? Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo Seuralle kolme syytä:

1. Ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän kypsyminen 

Alkavat eläkkeet ovat olleet tähän saakka suurempia kuin aikasempina vuosina. Keskeisin syy on ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän kypsyminen.

”Työeläkejärjestelmän siirtymäkausi oli pitkä, ja vasta 2000-luvulla eläkkeelle siirtyvät ovat alkaneet saada ”täysiä” 60 prosentin tavoitetason mukaisia työeläkkeitä, jotka edellyttivät 40 vuoden eläkettä kartuttavaa työhistoriaa.  Esimerkiksi yrittäjiä koskevat eläkelait tulivat voimaan vuonna 1970, joten heillä 40 vuoden työhistoria lakien voimassa ollessa on ollut mahdollinen vasta tällä vuosikymmenellä”, Kannisto vastaa.

2. Yhteiskunnan rakenne ja sukupolvi

2000-luvun alussa oli vielä runsaasti eläkeläisiä, jotka tekivät merkittävän osan työurastaan aikana, jolloin Suomen yhteiskunnallinen rakenne oli erilainen kuin nykyisin.

”1950- ja 1960-luvuilla yhteiskunnassa oli paljon kotiäitejä ja kotitaloudet perustuivat yhden huoltajan malliin. Kaupungistuminen oli vasta alkamassa ja maaseutuyhteiskunnan murros tulossa. Tuona aikana työuransa tehneiden keskeinen osa vanhuuseläkkeestä muodostui kansaneläkkeen kautta” , Kannisto sanoo.

Sukupuoli on vielä yksi tilastollisesti merkittävä asia, myös eläkkeissä.

”Vuosituhannen alussa vanhimmat eläkkeensaajat olivat syntyneet 1900-luvun alussa jo ennen Suomen itsenäistymistä. Heistä merkittävä osa oli pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä naisia. Tarkastelujakson aikana iäkkäimmät eläkeläiset ovat kuolleet”, kertoo Kannisto.

Kannisto toetaa, että eläkkeensaajien kanta on muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana melkoisesti: vuonna 2003 vanhuseläkkeellä oli 860 000 ihmistä, joista 43 prosenttia oli vanhuuseläkkeellä edelleen vuonna 2017.

Myös suuret ikäluokat ovat jääneet vanhuuseläkkeelle vuosien 2003-2017 aikana, jonka seurauksena Suomessa oli vuoden 2017 lopussa lähes 1,3 miljoonaa vanhuuseläkkeen saajaa. Heistä 30 prosenttia oli eläkkeellä 2003-2017.

”Eläkkeensaajien joukossa siis pientä kansaneläkettä saavien määrä on vähentynyt ja korvautunut sitten selkeästi suurempaa työeläkettä saavilla. Tämä eläkekannan uusiutuminen on nostanut keskieläkettä”, Kannisto toteaa.

3. Indeksi

Indeksi korottaa maksettavan työeläkkeen määrää. Työeläkeindeksiin vaikuttavat sekä kuluttajahintaindeksi että palkat.

”Yleensä palkat nousevat nopeammin kuin kuluttajahinnat, joten reealiansiotaso ja tätä kautta myös reaalieläke ovat kasvaneet”, kertoo Jari Kannisto.

Työeläkeindeksi nostaa myös eläkkeellä olevien eläkettä

”Vaikka indeksiä on muutettu se tuottaa edelleen koko tarkasteluvälin  eläkkeelle olleille paremmat eläkkeet kuin 10 vuotta sitten reaalieläkkeilläkin mitattuna”, Kannisto jatkaa.

X