Kolme vinkkiä: Näin selätät kodin kaaoksen loman loppuessa – ja pidät kodin siistinä

75 prosenttia tavaroistamme ovat turhia. Ei ihme, että kotia on vaikea pitää siistinä. Onneksi siihen on olemassa yksinkertainen resepti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Moni käyttää kesälomaa kodin raivaamiseen

75 prosenttia tavaroistamme ovat turhia. Ei ihme, että kotia on vaikea pitää siistinä. Onneksi siihen on olemassa yksinkertainen resepti.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Haaveiletko sinäkin loman jälkeisestä ryhtiliikkeestä, siististä kodista, joka myös pysyisi järjestyksessä? Siinä onkin tekemistä, sillä jo keskikokoisessa ja -luokkaisessa kodissa on helposti yli satatuhatta esinettä. Kolme neljästä omistamastamme tavarasta on turha, eli sellainen, jota ilman tulisi mainiosti toimeen.

Ei siis ihme, että ihmisiltä kuluu tutkimusten mukaan tunti päivässä tavaroiden etsimiseen.

Kodin raivaaminen ja tavaran karsiminen on nyt trendikästä. Sitä tehdään omin päin ja Facebook-ryhmien tuella, johtotähtenä joko maalaisjärki, japanilaisen Marie Kondon Konmari-opit tai molemmat.

Kodin järjestely on myös ilmeisen välttämätöntä sujuvan arjen takaamiseksi tavarapaljouden keskellä.

”Olen tänä vuonna huomannut, että todella moni käyttää kesälomaa kodin raivaamiseen. Silloin on aikaa ryhtyä isoon urakkaan, johon arkena ei pysty”, ammattijärjestäjä Ilana Aalto sanoo.

Ilmiö näkyy selvästi Aallon ylläpitämässä Paikka kaikelle -Facebook-ryhmässä.

1. Kaikelle pitää olla paikka

Jos et itse satu olemaan näitä intohimoisia raivaajia, paluu kesälaitumilta arkeen voi hiukan ahdistaa.

Mikä olisi ensimmäinen askel kohti sujuvaa arkipäivää, jossa koti pysyy järjestyksessä?

”Kesäloman loppu on loistava kohta huomata, mikä on tarpeetonta. Jos kaapissa on suven jäljiltä kesävaatteita, joita et käyttänyt, et luultavasti käytä niitä ensi kesänäkään”, ammattijärjestäjä, Joka kodin raivausopas -kirjan kirjoittaja Elina Alasentie sanoo.

Alasentien mielestä vaatteiden karsiminen on yksi helposta teistä kohti järjestystä. Ajelehtivat vaatemytyt paljastavat usein yhden keskeisen kompastuskiven järjestyksenpidossa. Jos tavaralle ei ole paikkaa, se jää lojumaan.

Samanlainen katse kannattaa Alasentien mielestä suunnata myös keittiöön. Onko kaappeihin kertynyt kesällä sellaista, joita ei todellisuudessa käytetäkään?

”Jos käyttöastiat tai arkiset elintarvikkeet eivät mahdu kaappeihin, on syytä karsia”, hän sanoo.

Ensimmäinen merkki siitä, että kaaos on valtaamassa kotia, on siinä, että käyttötavara lojuu ympäriinsä ja tarpeeton tavara täyttää säilytystilat.

”Jokaisella tavaralla pitää olla oma paikka. Tämä on ykkösjuttu kaaoksen estämisessä. Järjestyksenpito lähtee aina turhan karsimisesta.”

Jokaisella tavaralla pitää olla oma paikka. © Colourbox

2. Raivaa ryhmä kerrallaan

Ilana Aallon mukaan kaaos kotona johtuu kolmesta asiasta. Tavaraa on liikaa. Tavaralla ei ole paikkoja. Tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Varsinaisessa kodin raivauksessa lähdetään aina tavaran vähentämisestä.

Raivaus on kuitenkin helposti niin suuri projekti, ettei se tapahdu noin vain arjen lomassa.

Se tavallinen raivaustarina menee niin, että kun koko vaatehuone on saatu tyhjennettyä sängyn päälle, tulee nälkä, lapset ja koira vaativat huomiota ja lopuksi väsyttää.

”Illalla sitten löytää kaikki vaatteet sängystä, josta ne vain työnnetään lattialle pyörimään.”

Tämän välttämiseksi siivousurakat kannattaa Aallon mielestä pilkkoa arjessa niin pieniksi palasiksi, että niitä ei voi olla tekemättä.

Eli koko vaatehuoneen raivaamisen sijaan käy läpi yhden vaateryhmän kerrallaan.

”Tai yhden hyllyn kerrallaan, mikä nyt itselle tuntuu sopivan. Näin ei tule liian suuren urakan kammoa, jonka takia ei saa tehdyksi mitään.”

3. Järjestyksen resepti: ylläpito

Siivoamisessa on usein hankalinta sen aloittaminen.

”Ei ole väliä, miten aloittaa, kunhan aloittaa. Salaisuus on siinä, että kun tekee jonkin yhden pienen jutun, vaikka poimii sukat lattialta, ryhtymisen kynnys on ylitetty”, Aalto sanoo.

Järjestyksen resepti koostuu siitä, että tavaraa ei ole liikaa, kaikella on paikkansa ja ne palautetaan käytön jälkeen paikoilleen.

Tähän viimeiseen kohtaan homma usein kaatuu.

”Monet klaaraavat kuntokuurin, terveellisen dieetin tai tavaran karsimisen. Mutta ylläpito voikin olla se vaikein tehtävä.”

Järjestyksen ylläpitoon auttaa se, että tavaroiden palauttamisesta paikoilleen tehdään rutiini. Rutiinin voi synnyttää monilla keinoilla.

Aalto listaa keinoja:

  • Ajastin laitetaan päälle vartiksi joka päivä järjestelyhetkeä osoittamaan.
  • Lempisarjasta tai aamukahvista nautitaan vasta, kun jokin tehtävä on suoritettu.
  • Opetellaan tekemään yksi homma kokonaan: kun astiat on kerätty pöydästä, ne myös tiskataan.
  • Askareita niputetaan: samalla kun pestään hampaita, keräillään lattialla lojuvat vaatteet pesuun.

Järjestyksen ylläpito arjessa on rahanarvoinen taito. © Colourbox

”Omaa arkea voi tarkastella tutkijan silmin ja löytää sieltä itselle sopivia keinoja. Nämä tavat rutinoituvat, kun niitä toistaa – ja siinähän se taika on. Rutiineissa”, Aalto sanoo.

Järjestyksen ylläpito arjessa on rahanarvoinen taito. Ammattijärjestäjät näkevät työssään, kuinka ihmiset asuvat isoissa asunnoissa, jotta heidän turhat tavaransa mahtuisivat sinne.

”Tavaroille jopa vuokrataan omia koteja, varastohotelleja. Se on tietysti yksi tapa hallita kaaosta”, Elina Alasentie sanoo.

X