Kommentti: Hjalliksen sooloilusta itseään suurempi kohu?

Harry Harkimon ero kokoomuksesta ja puoluejohdon pelästyminen tuovat mieleen parinkymmenen vuoden takaiset tapahtumat.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo tiedotustilaisuudessa eduskunnan valtiosalissa Helsingissä 19. huhtikuuta 2018.

Harry Harkimon ero kokoomuksesta ja puoluejohdon pelästyminen tuovat mieleen parinkymmenen vuoden takaiset tapahtumat.
Teksti:
Matti Simula

Kokoomuksen johtajien kerrotaan olevan huolissaan Harry Harkimon sooloilusta.

Ensimmäisen kauden liikemies-kansanedustaja ilmoitti iltapäivän tiedotustilaisuudessa eronneensa kokoomuksesta ja luonnollisesti myös puolueen eduskuntaryhmästä.

Harkimo ei suostunut paljastamaan sanaakaan poliittisista tulevaisuudenaikeistaan. Niiden julkistamisen aika lienee vasta ensi lauantaina Yleisradion Ykkösaamussa.

Joidenkin tietojen mukaan lauantaina uutisoidaan myös Harkimon sekä Sdp:n entisen puoluesihteerin ja kansanedustajan Mikael Jungnerin yhteisistä suunnitelmista.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon johtama kokoomus on todennäköisesti suurin menettäjä, mikäli Harkimon ja Jungnerin mahdollisesti virittelemä markkinaliberaali liike osallistuu kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Hjallis-angsti ei rajoitu vain kokoomukseen.

Koko hallitus pelkää tulisen sote- ja maakuntauudistuskriitikon vetävän peesissään sen verran samanmielisiä kansanedustajia, että vaalikauden suurimmat uudistukset kaatuvat kesäkuun eduskuntaäänestyksissä.

Vuosi 1995 ja nuorsuomalaiset

Viime päivien Hjallis-kohu on tuonut ikääntyneen politiikan toimittajan mieleen helmi–maaliskuun vuonna 1995. Silloinkin edettiin merkittävän äänestyksen odotuksessa. Tulossa olivat eduskuntavaalit.

Mielipidemittaukset ennakoivat entisen kokoomuslaisen Risto E. J. Penttilän johtamille nuorsuomalaisille viittä, jopa kymmentä kansanedustajanpaikkaa.

Esimerkiksi kokoomuksen strategi, herkästi huolestuva mies Ben Zyskowicz pelkäsi nuorsuomalaisten syövän kokoomuksen kannatusta niin pahasti, että puolue syöksyisi oppositioon.

Murhe oli ennenaikainen. Nuorsuomalaiset saivat vain kaksi kansanedustajaa.

Penttilän lisäksi ainoastaan Jukka Tarkka tuli valituksi. Kokoomus jatkoi hallituksessa.

Kun nuorsuomalaiset jäivät vaille kansanedustajanpaikkoja vuoden 1999 vaaleissa, puolue jättäytyi tyylikkään oma-aloitteisesti pois puoluerekisteristä.

Penttilä: Hyvä että yritetään

Iltalehti uutisoi torstaina, että Keskuskauppakamarin entinen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä olisi mukana myös nykyisessä Harkimon hankkeessa.

Penttilä ilmoitti Seuralle, ettei hän ole perustamassa ”puoluetta Hjalliksen kanssa, vaikka nuorsuomalaiset ajat tulevatkin mieleen”.

Penttilä sanoi kuitenkin pitävänsä hyvänä, että ”uusia politiikan tekemisen tapoja yritetään. Niistä pikkuhiljaa saadaan aikaan päivitetty muoto edustuksellisesta demokratiasta.”

On tietysti riskaabelia ennakoida näin varhain, vain hetki Harkimon eroilmoituksen jälkeen, hänen ratkaisunsa seurauksia.

Tuskin kuitenkaan erehtyy, jos veikkaa, etteivät poliittiset mannerlaatat pahasti hänen päätöksestään järky.

Penttilän lisäksi moni muukin Harkimon hengenheimolaiseksi arvioitu vaikuttaja on sanoutunut irti hänen mahdollisesti virittelemästä poliittisesta liikkeestä.

Muun muassa kansanedustajat Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen ja Susanna Koski ovat korostaneet pysyvänsä kokoomuksessa.

Liioin vihreiden Antero Vartia ei ole lämmennyt ajatukselle jättää nykyinen puolueensa.

Villitseekö Harkimo joukkoja?

Ilmeisen kärsimätöntä bisnesmiestä ja yksinpurjehtijaa Hjallis Harkimoa on vaikea kuvitella suurten joukkojen liikuttelijaksi.

Useimmat pitivät lähes vitsinä, kun Harkimo väläytteli mahdollisuuttaan pyrkiä kokoomuksen puheenjohtajaksi vuonna 2016. Suuria massoja ei ilmestynyt Harkimon tueksi ja mies unohti puheenjohtajuuspuheensa vaivihkaa.

Ei Harkimon sooloilu herättäisi nytkään isoja intohimoja, elleivät sote- ja maakuntauudistus olisi herkässä vaiheessa, eduskunnan käsiteltävinä.

Tänään Harkimo korosti, ettei ole vielä päättänyt, miten aikoo kesäkuussa äänestää.

Hän korosti, ettei koko ”sotepaketti ole vielä kasassa”. Lisäsi kuitenkin, että äänestäisi nykymuotoisia sote- ja maakuntahallintolakiesityksiä vastaan.

X