330 000 lasta on kuolemassa nälkään Kongon unohdetussa sodassa – Enemmän kuin muissa konfliktimaissa yhteensä

Konfliktialueilla voi tänä vuonna menehtyä jopa 600 000 lasta aliravitsemuksen vuoksi. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yli puolet heistä elää Kongon demokraattisessa tasavallassa. 

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Konfliktialueilla voi tänä vuonna menehtyä jopa 600 000 lasta aliravitsemuksen vuoksi. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan yli puolet heistä elää Kongon demokraattisessa tasavallassa. 
Teksti:
Miikka Järvinen

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan maailman konfliktialueilla elää yli 4,5 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta, jotka kärsivät vakavasta akuutista aliravitsemuksesta. Heistä voi menehtyä aliravitsemuksen aiheuttamiin sairauksiin tänä vuonna jopa 590 000.

Vakavin tilanne on Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa vakavasti aliravittuja alle 5-vuotiaita on 1,9 miljoonaa. Näistä 327 457 lasta on vaarassa kuolla vuoden loppuun mennessä.

Kongon demokraattisessa tasavallassa alle 5-vuotiaiden aliravitsemuskuolemia on enemmän kuin muissa vertailun konfliktimaissa, Syyriassa, Afganistanissa, Jemenissä ja Sudanissa, yhteensä.

Lähteet: UN OCHA (Humanitarian Needs Overview), Nutrition Cluster, Pelastakaa Lasten selvitykset

Kongo on unohdettu konflikti 

Ohjelmajohtaja Anne Haaranen Suomen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodan olevan unohdettu konflikti, jonka vakava lapsikuolleisuus on varsinkin Suomessa jäänyt Syyrian, Afganistanin, Irakin ja Somalian uutisten varjoon.

”Miksi Kongosta puhutaan niin vähän? Se on hyvä kysymys. Me humanitaarisena toimijana yritämme saada työhön mahdollisimman paljon rahaa. Jos katsotaan, että kukaan ei puhu Kongosta, sen esille nostaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Somaliaan on Suomesta vahvemmat linkit. Kongolaisia pakolaisia on Suomessakin, mutta vain vähän,” Haaranen pohtii.

”Suomessa merkittävällä väestönosalla on juuret Somaliassa. Tämä tuo asian lähemmäksi suomalaisia. Somalia on yksi Suomen tärkeimpiä kohdemaita, ja se on koko ajan esillä myös valtion kehitysavussa sekä humanitaarisessa avussa”, kertoo tiedottaja Max Holm Pelastkaa Lapset ry:stä.

Kapigna on 19-vuotias kongolainen äiti, 13 kuukauden ikäinen tytär Kasadi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta ja hengitystieinfektiosta. © Joan Del Mondo / Save the Children

”Rikkaissa” maissa kuollaan nälkään

Anne Haaranen muistuttaa, että toinen syy Kongon katastrofin unohtumiseen on seitsemän vuotta jatkunut Syyrian konflikti.

”Kongo ja muut Afrikan maat ovat kärsineet, kun Norja ja muut merkittävät rahoittajat ovat siirtyneet sieltä  Lähi-Itään,” Haaranen sanoo.

Aliravitsemuksessa ei ole kyse yksinomaan köyhyydestä vaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi Syyria ja Irak ovat olleet ennen sotaa hyvin kehittyneitä ja taloudellisesti kohtuullisen vauraita, keskituloisia maita.

Afrikan väkirikkain valtio Nigeria on merkittävä öljyntuottaja, jonka koillisosissa vakavasta aliravitsemuksesta kärsii 440 000 lasta.

”Kongon demokraattinen tasavalta on rikas luonnonvaroiltaan. Se voisi olla Afrikan mittakaavassa merkittävä ruoan tuottaja, jos maassa ei olisi konfliktia. Valtio on päiväntasaajalla, jossa vettä sataa ja on lämmintä. Kolme satokautta voisi olla mahdollinen,” Haaranen toteaa.

Suurin syy nälkään sota

Lasten aliravitsemus on ongelma, jonka saavat aikaan köyhyys, luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos – sodan ohella.

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan Jemenissä arviolta 35 000 lasta on vaarassa menehtyä, sillä konfliktin osapuolet estävät ruoan ja lääkkeiden toimittamista perille maahan.

”Kuolinsyy on harvoin yksinomaan nälkä. Merkittävämpiä tekijöitä ovat konfliktialueella leviävät hengitystieinfektiot ja ripulitaudit. Suurimmassa vaarassa ovat epidemian iskiessä jo ennestään heikot ja aliravitut alle 5-vuotiaat,” Max Holm kertoo.

Aliravitsemuksen mittarina käytetään alle 5-vuotiailla käsivarren ympärysmittaa, joka mitataan olkapään ja kyynärpään puolivälistä.

Pelastakaa Lapset arvioi tänä vuonna menehtyvien alle viisivuotiaiden lasten määräksi noin 590 000. Arvio vaihtelee 412 655 ja 767 976 välille sen perusteella, onko käsivarren paksuudeksi arvioitu 110 vai 106 millimetriä.

”Mitä pienempi käsivarren ympärysmitta on, sitä huonommin lapsi voi. Aliravittu ja painoaan menettänyt lapsi on alttiimpi tartunnoille, ja hänen vastustuskykynsä on heikompi kamppailemaan niitä vastaan”, Holm sanoo.

X