Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström ilmastonmuutoksesta: ”Tuntuu siltä, että olemme enemmän huolissamme bruttokansantuotteesta”

Somekohua nostattanut Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström sanoo, mitä ajattelee. ”Minulle on vieras ajatus, että jättäisin asemani takia mielipiteeni yksityishenkilönä sanomatta.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

”Jo pikkutyttönä päätin, että minusta tulee eläinlääkäri, mutta eläintarhan johtaja on minulle maailman paras duuni”, Sanna Hellström sanoo.

Somekohua nostattanut Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström sanoo, mitä ajattelee. ”Minulle on vieras ajatus, että jättäisin asemani takia mielipiteeni yksityishenkilönä sanomatta.”
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Nyt edetään ripeästi.

Korkeasaaren eläintarhan johtaja Sanna Hellström siirtyy noin kolmessa minuutissa Amazonia-talosta kamelitarhalle.

Kolme minuuttia on vähän, sillä matkalla pitää pujotella käytävän väentungoksessa ja tervehtiä gundeja eli vitriinissään vilistävä kampavarvasrottia.

Kamelit märehtivät. Hellströmiä naurattaa.

”Taidan aina kävellä yhtä nopeasti. Korkeasaaren mäkisillä reiteillä paikasta toiseen liikkuminen on jo melkein urheilusuoritus.”

Hellström vertaa tämän päivän eläintarhan johtajaa kertomukseen Noaasta, joka pelasti kaikki eläinlajit vedenpaisumuksen edestä arkkiinsa.

Villieläinten ja koko villin luonnon määrä vähenee koko ajan, ja yksi eläintarhan tehtävistä on suojella uhanalaisia lajeja kuolemasta sukupuuttoon.

Luonnon puolien pitämisessä ollaan kuitenkin jäämässä ilmastonmuutoksen myötä alakynteen.

”Toisinaan tuntuu siltä, että olemme enemmän huolissamme bruttokansantuotteesta kuin siitä, että koko maailma on olemassa.”

Teot ja vastuut

Sanna Hellströmin pojan käsitys äitinsä työstä on se, että äiti kuljeskelee eläintarhassa ja tekee päätöksiä.

Korkeasaaren johtajan vastuulla on kuitenkin koko eläintarhan toiminta aina taloudesta henkilöjohtamiseen ja investointien kautta työyhteisön kehittämiseen.

Hellström on koulutukseltaan eläinlääkäri.

”Minusta on tärkeää, että johtaja tuntee johtamansa substanssin.”

Korkeasaaren eläintarhassa on tällä hetkellä noin 160 eri eläinlajia. Korkeasaari on myös mukana lukuisissa uhanalaisten eläinlajien suojeluhankkeissa ympäri maailman.

Yksi eläintarhan tehtävistä on välittää kävijöille viestiä siitä, minkälainen eläintarhassa elävien lajien tilanne on luonnossa.

”Yksilön teoilla ja valinnoilla on merkitystä, mutta luonnonsuojelun ei pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Nyt tarvitaan poliittisia päätöksiä.”

Sanna Hellström

”Helsinki trendaa nyt maailmalla ja meidän on tarkoitus trendata Helsingin mukana.” Hellström kertoo. © VESSI HÄMÄLÄINEN / OTAVAMEDIA

Eläimen vapaus

Sanna Hellström oli nuorena hevostyttö. Ennen eläinlääkäriksi kouluttautumista hän valmistui hevosten hoitajaksi nykyisestä Ypäjän Hevosopistosta.

Lapsena Hellström vietti kesiään mummolansa maatilalla Rääkkylän Varpasalon saaressa.

Hän kuuluu siihen sukupolveen, joka muistaa lypsykoneiden tulon suomalaisiin navettoihin.

”Jo pikkutyttönä päätin, että minusta tulee eläinlääkäri, mutta eläintarhan johtaja on minulle maailman paras duuni!”

Hellström joutuu toisinaan vastaamaan kysymykseen siitä, onko eettisesti oikein esitellä tarhattuja eläimiä pääsymaksua vastaan.

”Se voi olla ihmisen kokemus eläintarhasta, mutta eläinten vapaus ei tarkoita pelkästään sen käytössä olevaa pinta-alaa.”

Korkeasaaren leijonauros Mohan saattaa liikuskella tarhassaan tai maata aloillaan välittämättä lainkaan yleisöstä. Halutessaan Mohan kuten muutkin eläimet pääsevät livahtamaan näkösuojaan.

Eläintarhassa eläinten hyvinvoinnista, terveydestä ja laumadynamiikasta huolehditaan eivätkä saaliseläimet päädy petojen ravinnoksi.

Eläinten etu on esisijalla myös jo Korkeasaaren lajivalinnoissa. Tarhasta puuttuvat norsun, sarvikuonon ja virtahevon kaltaiset suuret afrikkalaiset lajit.

”Meidän olosuhteissamme ne joutuisivat olemaan sisällä talven yli eikä se tekisi oikeutta kyseisille lajeille.”

Pandat ja päämiehet

Kiiruhtaminen jatkuu Kissalaaksossa.

Kun näkymättömissä lymyilevän lumileopardin tarha on ohitettu ja pingotaan pieni mäki alas, pleksin läpi vasemmalta pilkottaa oranssia ja valkoista.

Amurintiikeriuros Tamur lojuu lavitsallaan ja viereisessä tarhassa yksi sen kolmesta naaraspennusta on löytänyt makuusijan vesialtaan viereltä.

Isot kissat ovat helteestä raukeita.

Poikkeuksellisen kuuma heinäkuu verotti Korkeasaaren kävijämääriä. Sanna Hellström toivoo loppukesän ja syksyn säiden olevan suosiollisempia eläintarhavierailuille, jotta myös tänä vuonna Korkeasaaressa kävisi noin puoli miljoonaa vierailijaa.

Hellström ei olisi ottanut Kiinasta Ähtärin Eläinpuistoon siirrettyä isopandaparia houkuttimeksi Korkeasaareen, koska se olisi ollut taloudellisesti raskas sijoitus. Pandojen sijoittaminen ja hoito olisivat myös vieneet suhteettoman paljon henkilöresursseja.

Hellströmistä on hieman erikoista, että pandojen tulo Ähtäriin synnytti keskustelua aina ministeri- ja presidenttitasolla saakka.

”Meidän tiikereidemme siirrot eivät ole käynnistäneet vuoropuhelua valtioiden johtajien välille.”

Paljon palautepostia

Kun Sanna Hellström puhuu Korkeasaaresta, hän puhuu ”meistä.”

”Me” tarkoittaa koko Korkeasaarta, eläinten lisäksi eläintarhan omistavaa säätiötä ja Korkeasaaren henkilökuntaa.

”Ehkä tunne tasolla Korkeasaari on hetkittäin jopa minun oma eläintarhani”, Hellström naurahtaa.

Hän nauraa paljon.

Hellström jopa esittelee hymyillen saamaansa palautepostia, vaikka se on osoitettu nimelle Sanna Go to Hell(ström), mikä suomeksi tarkoittaa, että painu Sanna helvettiin. Aivan viime aikoina häntä on nimitelty messengerviesteillä ja sähköpostitse myös suvakkihuoraksi, lesboksi ja rumaksi.

Törkyposti ei liity Korkeasaareen, vaan taannoiseen välikohtaukseen lentokoneessa, kun vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää samassa koneessa olleen henkilön palauttamisen kotimaahansa.

Hellström puolusti sosiaalisessa mediassa Pennasta varsin voimakkain sanankääntein.

”Minulle on hyvin vieras ajatus, että jättäisin asemani takia mielipiteeni yksityishenkilönä sanomatta. Ehkä sanavalintoja voi jatkossa harkita hieman tarkemmin.”

Palauteviesteissä on myös väitetty, että puoluekannaltaan vihreä Hellström olisi saanut Korkeasaaren johtajan toimen poliittisen perustein.

Kun paikka tuli julkiseen hakuun nelisen vuotta sitten, Hellström toimi Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan puheenjohtajana.

”Minua pyydettiin hakemaan johtajanpaikkaa, joten hain ja tulin valituksi.”

Porukalla pilatekseen

Kun Sanna Hellström pysähtyy hirviaitauksen vierelle, hänen käteensä ilmestyy puhelin. Sormi sipaisee näyttöä ja puhelin katoaa taskuun.

Haastatteluaika on käymässä vähiin. Pian alkaa Korkeasaaren henkilökunnan työpaikkapilates.

Hellström on tuonut työpaikkaliikunnan eläintarhaan.

”Tavoitteena on edistää henkilökunnan fyysistä ja henkistä hyvinvointia.”

Vielä muutama vuosi sitten Korkeasaaressa oli kaikista Helsingin kaupungin työpaikoista suhteessa eniten sairauspoissaoloja. Sen jälkeen Korkeasaaressa on uudistettu työtapoja ja työn turvavälineitä, ja sairauslomat ovat vähentyneet.

”Selvityksessä yleisimmäksi tapaturmaksi osoittautui liukastuminen”, Hellström kertoo.

Korkeasaaressa on koko joukko eläimiä, joiden kanssa eläintenhoitajat eivät mene samaan aitaukseen. Tarhattujen eläinten kanssa tapaturmia sattuu harvoin, mutta Korkeasaaren eläinsairaalassa joudutaan olemaan erityisen varuillaan.

”Esimerkiksi hoitoon toimitetut kuutit voivat voimistuessaan olla letkuruokinnassa aika ärhäköitä.”

Sanna Hellström

Coco-laiskiainen on yksi Sanna Hellströmin suosikkieläimistä. ”Sen iäksi on arvioitu 45 vuotta, joten olemme ikätovereita.” © VESSI HÄMÄLÄINEN / OTAVAMEDIA

Tarhasta kaduille

Laiskiainen ei laskeudu puusta. Se roikkuu kaikilla käpälillään ylösalaisin oksasta ja kääntää hieman päätään. Kaula suoristuu ja eläin jähmettyy taas aloilleen.

Ehkä kuono hieman vipattaa.

Coco-laiskiainen on yksi Sanna Hellströmin Korkeasaaren suosikkieläimistä.

”Coco on hurmaava. Sen iäksi on arvioitu noin 45 vuotta, joten me olemme ikätovereita. Coco saattaa olla maailman vanhin laiskiainen.”

Hellströmillä on kotonaan kolme koiraa ja kissa, mutta viime aikoina hänen suhtautumisensa lemmikkieläimiin on muuttunut.

”Lemmikkejä on paljon ja niistä on jopa yhteiskunnallista hyötyä, mutta saattaa olla, että en nykyisten lemmikkien jälkeen hanki enää uusia.”

Korkeasaaren johtajana Hellström aikoo kehittää eläintarhaa ja lisätä sen kansainvälistä tunnettavuutta.

”Helsinki trendaa nyt maailmalla ja meidän on tarkoitus trendata Helsingin mukana.”

Eläintarhan johtaminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä, ja lisäksi Hellströmillä on useampikin liikuntaharrastus. Hän on aikonut myös kävellä kaikki Helsingin kadut aakkosjärjestyksessä läpi.

Viimeisin valloitus on E. J. Nyströmin polku Veräjälaaksossa.

Miten Korkeasaaren johtaja saa vuorokautensa tunnit riittämään?

”En siivoa enkä kokkaa, ja olen lopettanut meikkaamisen.”

X