Korona-aalto iski Kainuuseen – Miksi Kuhmossa ei nähdä jo tiesulkuja?
Kuhmosta lähtenyt korona-aalto etenee Kainuussa: altistuneita on jo parisen sataa, ja tartunnan saaneitakin toistakymmentä. Miksi kunnan rajoja ei tällä kertaa suljettu?
Kuhmoon menijöitä pysäyttelevät syyskuussa lähinnä metsästyksenvalvojat - tiesulkuja ei näille poluille tule.
Viikonloppuna Kuhmossa pelästyttänyt paikallinen korona-aalto hoidetaan laajuudestaan huolimatta ihan eri tekniikalla kuin vielä keväällä olisi tehty.
Nuorehkojen aikuisten muun muassa liikuntaharrastuksen ja koulujen kautta mahdollistama altistus havaittiin sattumalta, kun virus löytyi oireettomalta kantajalta perjantaina.
Maanantaihin mennessä mahdollisia koronalle altistuneita oli tiedossa yli 160, ja tartunta on varmistunut pariltakymmeneltä lähialueiden kainuulaiselta.
Maaliskuussa, kun koronapandemia tuli Suomeen, Uusimaa pantiin kokonaan eristykseen. Rajoille tuli poliisien ja sotilaiden tiesulkuja, ja alueelta pois pyrkijät joutuivat perustelemaan ylityspaikoilla miksi ovat liikkeellä. Tällaisia pakkotoimia ei tällä viikolla Kainuussa nähdä, viranomaiset lupaavat.
Maaliskuussa Uusimaa eristettiin kokonaan muusta Suomesta. Näin ei enää tehtäisi. © Otavamedia / Tommi Tuomi
Eristä, testaa, varaudu
Kuhmon kaupunki on sulkenut osan palveluistaan, eristänyt vanhustenhoitopaikat, virustestannut eri yksiköiden henkilökuntaansa, ja toivoo että nämä keinot riittävät tartuntojen pysäyttämiseksi, kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoo.
Kuhmossa uimahalli ja kuntosalit ovat kiinni ainakin viikon, kaupungintalolle ei pääse pariin viikkoon. Lukiolaiset ovat koko syyskuun etäopetuksessa, etteivät syksyn ylioppilaskirjoitukset vaarannu.
Yleisötapahtumat on peruttu, kaupoissa ja julkisissa tiloissa ihmisiä patistetaan käyttämään kasvomaskeja. Yksi kehitysvammaisten hoitolaitos on asetettu karanteeniin.
”Ensi perjantaina päätämme tarvitaanko rajoituksia lisää. Kaikki sairastuneet liittyvät yhteen ja samaan tautiryppääseen,” Määttä kertoo.
Liikennettä ei estetä, koska tauti tunnetaan jo paremmin
Kuhmoon pääsee nyt ihan samalla tavalla kuin ennenkin, ja korpikunnan jokainen lähestymistie pidetään auki.
Syynä varotoimien erilaisuuteen on se, että taudista tiedetään jo paljon enemmän kuin vielä keväällä. Lääkintäviranomaisten mukaan nyt rakennetaan mieluummin harkittuja täsmäesteitä koronan leviämiselle, ja padotaan vaaranpaikat.
”On järkevintä eristää kaikkein suurimmassa riskissä olevat, käytännössä vanhukset ja pitkäaikaissairaat. Yleistä kaiken sulkemista ei yhteiskunta täälläkään kestäisi”, sanoo Kainuun pandemiapäällikkö, ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari.
Kainuulaisten onneksi tartunnan kantajat ovat toimineet vastuullisesti ja hakeutuneet heti hoitoon, ja jäljittäminenkin on ollut nopeaa.
”Keväällä toimittiin senhetkisen tiedon varassa, kuten pitikin. Mutta tässä on ollut nyt kohta puoli vuotta aikaa varautua tulevaan ja hankkia kokemusta torjunnan vaihtoehdoista. Niitä mitataan nyt”, Koukkari kertoo.
Juttua muokattu 1.9. klo 15:33. Korjattu virheellinen muoto ”levittämä virus” altistukseksi. Kouluissa ei ole todettu levinneitä tartuntoja.