Korona ahdistaa – Masennus, itsemurhat, ahdistus ja traumat ovat lisääntyneet suomalaisilla

Masennus, itsemurhat, riippuvuudet ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet koronan myötä. Korona ahdistaa sitä enemmän, mitä lähemmäs se tulee itseä. Teholle joutuneista osa on traumatisoitunut.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Korona ahdistaa suomalaisia. Entistä useampi on kokenut kriisin aikana yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita, ja tilanteen pitkittyessä myös ”koronaväsymystä”

Masennus, itsemurhat, riippuvuudet ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet koronan myötä. Korona ahdistaa sitä enemmän, mitä lähemmäs se tulee itseä. Teholle joutuneista osa on traumatisoitunut.
Teksti:
Saga Wiklund

Korona ahdistaa suomalaisia epidemian pitkittyessä. Henkinen pahoinvointi näkyy jo selvästi mielenterveystyössä: masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat lisääntyneet ja aiemmat psyykkiset ongelmat vaikeutuneet. Henkisen tuen tarve näkyy vastaanotoilla, ja myös yhteydenotot tukipuhelimiin ovat lisääntyneet.

Psykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Maarit Pakarinen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että pandemian henkinen kuorma kohdistuu kovimpana tehohoitoon joutuneisiin koronapotilaisiin, koronan riskiryhmiin kuuluviin ja terveydenhuollon parissa työskenteleviin.

Myös työttömyys ja unettomuus altistavat psyykkisille ongelmille.

”Lapsilla ja nuorillakin riski kasvaa, jos tulee sosiaalista eristäytymistä, eli jos joudutaan etäopetukseen, eikä ole myöskään harrastuksia, joissa tapaisi muita”, Maarit Pakarinen kuvaa.

Ne, joilla on ollut psyykkistä sairautta jo aiemmin, ovat myös riskissä sairastua entistä vaikeammin. Entistä useampi on kokenut kriisin aikana yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita, ja tilanteen pitkittyessä myös ”koronaväsymystä”. Osalla se on voinut johtaa riskikäyttäytymiseen ja tosiasioiden kieltämiseen.

Lisätietoa: Koronavirus voi ahdistaa sekä aikuista että lasta – Näin pidät itsestäsi ja läheisistäsi huolta

Hengenahdistusta ja pala kurkussa -tunnetta

Etenkin hengitysteihin liittyvä psykosomaattinen oireilu on lisääntynyt pandemian myötä. Psykosomaattinen oireilu on vaivoja ja oireilua, joille ei löydetä tutkimuksista huolimatta fyysistä selitystä.

”Psykosomaattinen oireilu voi koronan myötä olla esimerkiksi hengenahdistusta tai palan tunne kurkussa”, Maarit Pakarinen kertoo.

Hänen mukaansa pandemia on nostanut pelot ja huolet esiin haastaen ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja ajatusta mahdollisuudesta jatkaa elämää.

Kriisi koskettaa sitä enemmän, mitä lähemmäs se tulee.

”Erittäin vakavaan tautimuotoon sairastuneilla on ollut traumaperäisiä häiriöitä, jotka ovat muutenkin tyypillisiä teho-osastolle joutuneilla.”

Alkoholi tuo vain lisää ongelmia

Osa ihmisistä reagoi ahdistavaan tilanteeseen tavalla, joka tuo vielä lisää ongelmia sekä itselle että muille. Päihdeongelmat ovat Suomessa lisääntyneet, ja niiden myötä lähisuhdeväkivalta ja lastensuojelun työmäärä ovat lisääntyneet.

Päihderiippuvuuden lisäksi erilaiset muutkin riippuvuudet ovat lisääntyneet, esimerkiksi nettipeliriippuvuus, joka voi tuoda mukanaan velkakierteen.

Myös suoranainen itsetuhoisuus on lisääntynyt Suomessa pandemian myötä. Itsemurhissa koettiin koronakeväänä noin 15 prosentin kasvu.

Tarpeeton syyllisyydentunne jäytää

Koronapandemia tuo mukanaan tilanteita, joissa koronaan sairastunut voi altistaa tietämättään ja tahtomattaan muita. Jo pelkkä epäily koronasta ahdistaa monia, ja mielessä voi käydä jo ennakoivasti läpi tilanteita ja tapaamiaan ihmisiä.

Tai sitten voi miettiä jo ennakoivasti, vienkö ehkä koronan iäkkäälle omaiselleni, jos menen käymään hänen luonaan, vaikka oireita ei olekaan? Onko pahempi vaihtoehto, jos hän on varovaisuuteni vuoksi taas yksin?

Koronan aiheuttamiin pelkoihin ja huoliin voi liittyä myös perusteettoman suurta syyllisyydentunnetta ja spekulaatioita, kuka olisi voinut altistaa kenet – jo ennen kuin mitään varmuutta tautitapauksista on olemassa. Siksi turha syyllisyys pitäisi vain alistaa järjelle, ja luottaa siihen, että hyvät varotoimet riittävät.

Epävarmuus kuormittaa ihmismieltä, ja korona vaatii nyt sekä yksilöiltä että koko yhteiskunnalta paljon epävarmuuden sietoa.

”Korona on tuonut mukanaan kuitenkin myös yhteisöllisyyden korostamista. Asioiden merkitys voi myös kirkastua kriisissä uudella tavalla”, Maarit Pakarinen toteaa.

Maarit Pakarinen luennoi koronapandemian vaikutuksista mielenterveyteen Itä-Suomen Lääketiedetapahtumassa.

Lue myös: Psykiatrinen hoito on korona-aikana kiven takana – ”Mieleltään murtunut ihminen joutuu todistelemaan, että on riittävän sairas”

Lue myös: Mistä itsemurhariskin tunnistaa? Älä luule, ettei itsemurhaa suunnitteleva kerro aikeistaan – Tunnista itsemurhan riskitekijät

X