Lue supernannyn ajankohtaiset neuvot – Vältä nämä sudenkuopat ja selviydyt järjissäsi korona-arjesta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Supernannyn vinkeillä vältät sudenkuopat.
Supernannyn vinkeillä vältät sudenkuopat. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Kouluarki on pidettävä korona-aikana pystyssä, muuten koululaiset eivät pahimmillaan säily koulukuntoisina. Näin vanhempia neuvoo supernanny Pia Penttala.

Kun arki lyö vasten lapsiperheen kasvoja, supernannyn käytännölliset neuvot ovat nyt tarpeen monessa kodissa.

Suuri osa Suomen työntekijöistä on sulloutunut nyt hallituksen ohjeen mukaisesti työpäiviksi etätöihin kotiin. Samalla koulut ovat siirtyneet etäopetukseen, ja päiväkoti-ikäisiä lapsiakin suositellaan hoidettavaksi kotona.

Lue myös: Supernanny Pia Penttala peräänkuuluttaa maalaisjärkeä: ”Kotiin pitää mahtua rakkauden ja empatian lisäksi vähän myös kovistelua”

Miten perhe selviää järjissään 24/7 neljän seinän sisällä?

Julkisilla paikoilla liikkumista ja sosiaalisia kontakteja pitää myös viranomaisohjeiden mukaan välttää, jos mahdollista. Monet perheet ovatkin nyt ohjeiden takia kaikki päivät 24 tuntia vuorokaudessa neljän seinän sisällä.

Näin Supernanny-ohjelmasta tuttu psykoterapeutti Pia Penttala ja THL:n kehittämispäällikkö, psykologian tohtori Esa Nordling listasivat vinkkejä korona-arkeen.

Supernanny Pia Penttala muistuttaa arjen rytmin säilyttämisestä.

Supernanny Pia Penttala muistuttaa arjen rytmin säilyttämisestä. © Ava

Varo näitä korona-arjen sudenkuoppia:

1. Lapsia ei kannata lahjoa tavaraostoksilla, jotta he tekisivät koulutehtävänsä. Koulutehtävät ovat jokaisen koululaisen normaali velvollisuus.

2. Jos tunnelma alkaa kiristyä, voi sanoa ääneen, että koronatilanne raivostuttaa. Muuten lapsi voi luulla, että vanhemmat eivät halua viettää aikaa hänen kanssaan.

3. Riitele rakentavasti. Älä provosoidu, nimittele tai yleistä. Jos lapsi kiukuttelee, se ei tarkoita, että hän olisi vaikea. Rauhallisuus rauhoittaa lastakin. Jos suutut, pyydä anteeksi.

4. Jos koulutyö jää nyt tekemättä, siitä tulee merkintä ja työ pitää tehdä myöhemmin.

5. Aikuisten on hyvä tuoda ryhtiä päiviin omalla esimerkillä. Päivällä ollaan päivävaatteissa ja pidetään sänky pedattuna. ”Jos käyskentelet kalsareissa oman koneen ääreen, ei se hirveästi näytä siltä, että tarvitsee tehdä mitään”, Penttala muistuttaa.

6. Lapsille ei voi antaa lupaa tehdä koulutehtäviä vasta illalla, sillä silloin koko päivä menee kuin löysässä hirressä eikä kunnollista vapaa-aikaakaan jää.

7. Sosiaalisessa mediassa voi pitää yllä kaverisuhteita. Silti ylettömään lisäaikaan älylaitteiden kanssa ei kannata sortua, koska poikkeustila on niin pitkä, että lapset ja nuoret voivat passivoitua.

”Ei meidän lapsemme ole enää koulujen avauduttua koulukuntoisia, jos on passivoiduttu ruutujen äärelle. Ei koulussa ole aikaa lasten energiatasojen nostamiseen ja vuorokausirytmin palauttamiseen. Se ei ole leikin asia”, Pia Penttala muistuttaa.

Pahimmillaan kotona ei suju etätyö, eikä koulu -Miten korona-arjesta voi selvitä?

1. Yhdessäolo ei ole nyt lomailua

Muista, että lasten on vaikea ymmärtää, että vaikka koulut ovat kiinni, ei ole lomaa. Muutos voi aiheuttaa lapsille aluksi järkytyksen varsinkin, kun harrastukset on peruttu eikä kavereita pääse näkemään.

Hälvennä koronapelkoja puhumalla lapselle. Pikkulapsen huolia voi käsitellä kirjoittamalla vaikkapa yhdessä sadun.

2. Suo tunteille tilaa

Lapsen kiukulle ja itkulle pitää antaa nyt lupa, mutta sitä ei tarvitse suunnata vanhempia kohtaan. Etätöitä tekevien vanhempien kannattaa muistuttaa lapsia, että vanhemmatkin on määrätty etätöihin.

Tilanne ei ole siis vanhempien vika.

3. Koulutehtävät kuuluvat lapsen arkeen – älä unohda läheisten hemmottelua

Jos lapsi ei tee koulutehtäviä, voi muistuttaa, että oppivelvollisuus on säädetty laissa ja sitä on nytkin pakko noudattaa. Lasta voi palkita lempiruualla tai vaikkapa yhteisellä leivontahetkellä.

4. Lukujärjestys tuo rytmin päivään

Koulupäivinä kannattaa noudattaa lukujärjestystä esimerkiksi niin, että ensin syödään aamupala, jonka jälkeen koulua on 8—13. Välissä pidetään ruokatunti ja välitunnit.

Kotona jokaisella on hyvä olla oma, rauhallinen työskentelypiste.

5. Avatkaa ja suunnitelkaa arki perhekokouksessa

Perhekokoukset voivat helpottaa arjen suunnittelua, sillä silloin jokainen tulee kuulluksi.

”Parhaimmillaan korona-arjen lisääntynyt yhdessäolo tarjoaa mahdollisuuden tutustua omiin lapsiin entistä paremmin”, Esa Nordling muistuttaa.

6. Hyödynnä tarhaikäisen lapsen päiväunet – työllistä skypen avulla isovanhemmat

Jos kotona on tarhaikäinen lapsi, vanhemman työnteko vaatii suunnittelua.

Työtunteja voi nipistää itselleen esimerkiksi näin: työskentele lapsen päiväunien tai sängyssä kuunnellun sadun aikana, anna lapsen katsella televisiota esimerkiksi tunti, ota skype-yhteys isovanhempiin tai aloita lapsen kanssa leikki, jota lapsi voi jatkaa itsenäisesti.

7. Kaiva esiin lautapelit ja viettäkää yhteinen jumppahetki

Lisääntynyttä vapaa-aikaa voi käyttää vaikkapa pelaten lautapelejä tai sisäurheillen yhdessä, mutta lapset keksivät myös itse itselleen tekemistä toivuttuaan muuttuneen tilanteen tuomasta alkujärkytyksestä.

”Lapsia voi muistuttaa, miten kivaa sitten onkaan, kun rajoitteet vähenevät ja lapset pääsevät ihmisten ilmoille”, Esa Nordling sanoo.

Lue myös: Psykologi: Koronaepidemian aikana tapahtuu hyvääkin – Karanteenissa perhe voi löytää kiireisen arjen murentaman yhteyden: ”Tästä voi tulla ihaniakin kohtaloita”

Lue myös: ”Tartu kännykkään, se auttaa – Ihmiset ja ihmisyys lohduttavat ja huojentavat oloa”

X