Korona kiristää pinnaa ja koettelee ihmissuhteita – Miten suhtautua läheiseen, joka kieltää viruksen vaarallisuuden ja uskoo salaliittoteorioihin?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Korona kiristää pinnaa
Erilaiset näkemykset ja mielipiteet koronasta voivat aiheuttaa tulehtuneita välejä läheisten kesken. © iStock
Koronapandemia jakaa mielipiteitä ja aiheesta liikkuu mitä villeimpiä salaliittoteorioita. Näkemykset voivat erota rajusti myös lähipiirissä.

Kuinka toimia, jos korona kiristää pinnaa: kieltävä läheinen ei kuuntele ja pahimmillaan saattaa sivulliset vaaraan välinpitämättömyyttään? Kuinka säilyttää välit läheiseen?

Näin vastaa asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Mieli ry:stä:

1. Millainen vedenjakaja voi hyvin erilainen suhtautuminen koronaan olla läheisten ihmisten välillä?

Korona uhkaa meille tärkeitä asioita, kuten ihmisten henkeä ja terveyttä, ja toisaalta rajoitustoimenpiteet kajoavat muun muassa toimeentuloomme ja kaipuuseemme olla yhdessä.

Tärkeänä pidetyt asiat herättävät aina voimakkaimmat tunteet, ja jos ihmissuhteeseen ei ole harjoiteltu rakentavaa tapaa olla eri mieltä tunnepitoisista asioista, voi juopa muodostua syväksikin.

2. Läheinen uskoo koronan olevan salaliittoteorian tulosta – kuinka tähän tulisi suhtautua?

Olisi tärkeää säilyä rauhallisena ja kunnioittavana. Jos läheinen on sinulle tärkeä, on hyvä säilyttää jonkinlainen puheyhteys. Salaliittoteorian ytimessä on useimmiten jokin tunne, jonka tueksi ihminen sitten haalii hajanaisia ja jopa keskenään ristiriitaisia tiedonmuruja.

Koronasalaliittoteorioita kuvaa epäluottamus auktoriteetteihin ja tieteeseen. Tässä sitä voi verrata esimerkiksi ilmastokriisin olemassaolon kiistämiseen. Maailman tilanne on epävarma ja koronatilanne monimutkainen, mihin salaliittoteoria voi tuoda turvaa näennäisellä johdonmukaisuudellaan.

Joillekin salaliiton ympärille on rakentunut jo osa identiteettiä ja sitä käsittelevälle keskustelupalstalle merkityksellinen sosiaalinen verkosto. Tutkitulla tiedolla pommittaminen ja provosoituminen saattavat vain ajaa ihmistä syvemmälle poteroonsa.

3. Läheinen ei halua kuunnella minun näkemyksiäni lainkaan, mikä tuntuu epäreilulta – miten minun pitäisi toimia?

Jos kyseessä on ihmissuhde, jota tahtoo vaalia, suosittelen nostamaan keskustelun epätasapainon esiin läheisen kanssa. Tämän voi tehdä esimerkiksi toteamalla, että olet nyt esitellyt omaa näkemystäsi varsin pitkään, joten voisiko tasavertaisuuden nimissä olla nyt minun vuoroni?

Jos vastaus on kieltävä, voi jatkaa kysymällä, toivooko läheisesi suhteenne olevan tulevaisuudessa toispuoleinen vai voisiko asiaa sittenkin vielä pohtia.

4. Miksi minun pitäisi kuunnella läheisen vääriä teorioita, kun hän ei halua kuunnella lainkaan omaa näkemystäni?

Asetelma on epätasapainoinen ja tuntuu helposti epäreilulta. Läheisen takertuminen salaliittoon kuitenkin osoittaa, että hänellä on teistä kahdesta nyt suurempi tarve pitkämielisyydelle.

Ennen syvälle salaliittoteorian syövereihin uppoavaa keskustelua on usein hyödyllistä perehtyä salaliittoteoriasta jo kirjoitettuun kritiikkiin. Kritiikkiä voi myös yrittää käydä läpi yhdessä läheisesi kanssa, sillä jos teoria on totta, sen tulee kestää tiukkakin tarkastelu.

Kuuntelemista puoltavat myös tutkimustulokset, joiden mukaan se, että ihminen joutuu kuvaamaan salaliiton käytännön toteutumista yksityiskohtaisesti, voi havahduttaa häntä itseään rakennelman epäuskottavuudelle.

Läheinen voi tukea tätä ottamalla uteliaan asenteen ja kysymällä teorian sisäistä logiikkaa haastavia kysymyksiä. Tällainen voi olla esimerkiksi: ”Eikö ole erikoista, että tällä paljastusjournalismin aikakaudella noin moni noin tärkeä henkilö olisi saanut pidettyä noin suuren salaisuuden noin kauan ja vieläpä ilman, että jokin arvostettu media olisi siihen tarttunut?”

Mekanismi ei kuitenkaan toimi aina ja on hidas. Joskus riittävä lopputulema keskustelulle voikin olla toteama, että kylläpäs olemme eri mieltä tästä asiasta, mutta olemme silti tärkeitä toisillemme.

5. Miksi minusta tuntuu, että itse menen lukkoon ja häkellyn läheisen syöttäessä mielestäni täysin väärää tietoa?

Salaliittoteoriat ovat usein erittäin mielikuvituksekkaita kudelmia, joita logiikan säännöt eivät sido. Yritys tarkastella niitä pelkän järjen varassa voi siis aiheuttaa häkeltymistä, kun teorian ytimessä onkin tiedon valikoivaan havainnointiin ohjaava tunne tai voimakas uskomus.

Tilanne on sama kuin jos itse ajattelee pelaavansa shakkia sääntöjä noudattaen ja pelikumppani kippaa laudan nurin kesken kaiken julistaen itsensä voittaneeksi. Häkeltymistilanteessa on hyvä vetää syvään henkeä ja jatkaa keskustelua rauhallisena – tai toisesta aiheesta.

6. Koska korona hallitsee arkea enemmän tai vähemmän, kuinka voi pitää vuorovaikutusta yllä läheisen kanssa?

Jos vaikuttaa siltä, että koronakeskustelu ei etene mihinkään, voi olla hyvä keskittyä muihin aiheisiin. Voisitteko esimerkiksi muistella menneitä valokuvia katsellen tai puhumisen sijaan tehdä jotain yhdessä?

7. Miten tulisi toimia, kun läheinen kieltää koronan riskit täysin?

Tällainen tilanne on harmillinen, sillä läheisesi voi käyttäytymisellään aiheuttaa vaaraa itsensä lisäksi myös sivullisille. Voit tuoda esiin luotettavien tahojen antamat ohjeet ja kertoa läheisesi toiminnan seurauksista.

Älä kuitenkaan tingi itsesi suojaamisesta, vaikka läheisesi lopulta pitäytyisi kannassaan. Viime kädessä hän on itse vastuussa teoistaan.

8. Läheinen ei käytä maskia lainkaan eikä desinfioi käsiään esimerkiksi kaupoissa, mitä voin tehdä, kun hän altistaa käytöksellään muut?

Voit tuoda esiin oman näkemyksesi ja kieltäytyä edesauttamasta vastuutonta toimintaa.

Läheisen ajatuksia voi myös yrittää herätellä kysymällä, olisiko sittenkin pienempi riski se, että noudattaisi rajoituksia, vaikka sitten mielestään turhaan, kuin että tiedeyhteisö osoittautuisikin lopulta oikeassa olleeksi. Jolloin hän tajuaisi tekojensa mahdollisesti peruuttamattomat vaikutukset liian myöhään.

9. Läheinen torjuu myös koronarokotteen tarpeellisuuden eikä aio ottaa sitä, miten minun pitäisi suhtautua tähän, kun olen vastakkaista mieltä?

Rokotteen tapauksessa on myös hyvä tehdä parhaansa, mutta jos tämä ei toimi, voi keskittyä suojaamaan sivullisia ja itseään.

10. Läheisen koronakielteisyys ahdistaa omaa mieltä, mitä voin tehdä?

Oma jaksaminen on lupa asettaa etusijalle. Yhteydenpitoa tai keskustelujen teemoja saa rajata, mikäli omat voimat eivät tunnu riittävän.

Pidä huolta hyvinvointisi peruspilareista, kuten unesta, ulkoilusta, mukavasta yhdessäolosta sinulle tärkeiden ihmisten kanssa, arkirytmistä ja niin edelleen.

11. Seuraan itse kriittisesti uutisointia eri medioista, miten koronauutisten sisällön ”etunoja” voi vaikuttaa omaan mieleeni?

Halu pysyä tilanteen tasalla on ymmärrettävä, mutta jatkuvassa reaktiivisessa tilassa oleminen on kuluttavaa.

Hyvinvoinnin kannalta voi olla parempi keskittää uutisten seuraaminen muutamaan aktiiviseen hetkeen päivässä ja antaa itselleen lupa olla läsnä omassa elämässään muina hetkinä – rajoituksia noudattaen toki.

12. Jättääkö ajatusten koronaero ihmissuhteisiin pysyvän eron, koska elämme pandemian aikaa vielä pitkään?

Suurtenkin erimielisyyksien jälkeinen sopiminen on mahdollista. Jos jonkin ihmissuhteen kokee tärkeäksi, on sen eteen oltava valmis näkemään tarvittaessa vaivaa.

Halun tähän tulee kuitenkin olla molemminpuolinen, eikä toista voi pakottaa vastavuoroisuuteen. Jos olet huolissasi jossain ihmissuhteessa tapahtuvasta erkaantumisesta, kannattaa tämä ottaa puheeksi hänen kanssaan ja pohtia yhdessä, kuinka suhteenne voisi kestää tällaisen erimielisyyden.

Psykologi Juho Mertanen

Asiantuntijapsykologi Juho Mertanen kertoo, että on tärkeää pysyä rauhallisena ja kunnioittavana eriävistä mielipiteistä huolimatta. © Lauri Hovi/Mieli ry

X